Paikallisuutiset

UK-puisto Suomen toiseksi suosituin käyntimääriltään – Lapissa on selkeästi kaksi luontomatkailun sesonkia: talvi ja sulan maan kausi

Savukosken, Sodankylän ja Inarin alueella sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto oli viime vuonna käyntimääriltään Suomen toiseksi suosituin. Käyntejä kansallispuistossa oli 405 400.

Lapin kansallispuistojen käyntimäärät ovat edelleen kasvussa, jos tarkastellaan pidemmän aikavälin trendiä. Retkeilijät, pyöräilijät ja muut kävijät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana löytäneet aivan uudella tavalla Lapin kesän.

– Kun aiemmin käynnit painottuivat talven hiihtokauteen, nyt meillä on ollut useamman vuoden toinen selkeä piikki käynneissä kesällä ja alkusyksystä. Lapin kesän on löytänyt uusi sukupolvi, paikalla on paljon myös lapsiperheitä. Myös luonnossa liikkumisen tavat ovat monipuolistuneet. Esimerkiksi pyörällä liikkuminen on suosittua sekä kesällä että talvella, Urho Kekkosen kansallispuiston virkistyskäyttöpäällikkö Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

Tänä vuonna selviää, pysyvätkö kansallispuistojen palvelut 2023–2026 nykyisellä tasolla

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja kehittää kansallispuistoja ja muita valtion luonnonsuojelualueita Suomessa. Luontopalvelujen toimintaa rahoitetaan pääosin valtion budjetista. Kuinka paljon Luontopalvelujen työhön osoitetaan rahaa, riippuu tulevan hallituksen hallitusohjelmasta.

– Kohonneiden kävijämäärien myötä perusrahoituksemme kansallispuistojen ja erityyppisten retkeilyalueiden hoitoon on tällä hetkellä liian tiukka. Jos joudumme sopeuttamaan palvelujemme tarjontaa vaalien jälkeen, haluamme valmistella ratkaisuja yhdessä kuntien, matkailutoimijoiden ja muiden kumppaniemme kanssa, Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksesta sanoo.

Kansallispuistoilla on Lapissa merkittävä vaikutus paikalliseen talouteen. Esimerkiksi vuonna 2022 Pallas–Yllästunturin kansallispuiston vaikutukset paikallistalouteen olivat 71,0 miljoonaa euroa, Urho Kekkosen kansallispuiston 44,7 miljoonaa euroa ja Pyhä–Luoston kansallispuiston 18,3 miljoonaa euroa.

Kansallispuistojen käyntimäärät ovat aina suurempia kuin puistossa vierailevien henkilöiden lukumäärä

Metsähallitus mittaa kansallispuistojen käyntimääriä laskureilla, jotka on sijoitettu virallisille retkeilyreiteille.  Esimerkiksi yhden viikon lomamatkan aikana yksi ihminen saattaa käydä kansallispuiston alueella useita kertoja. Uniikkien kävijöiden määrä onkin aina pienempi kuin puistojen käyntimäärät.

Metsähallituksen käyntimäärätilastoissa on otettu huomioon myös henkilöt, jotka eivät liiku kansallispuistojen virallisilla reiteillä, esimerkiksi marjastavat paikalliset ihmiset.

Kesällä 2021 Metsähallitus otti käyttöön ensimmäistä kertaa myös pyöräilyreiteille sijoitettuja laskureita. Metsähallitus saa vertailutietoa pyöräilijöiden ja kävelijöiden käyntimääristä entistä paremmin tulevina vuosina.