Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara: "Saariselän kehittyessä kauppaa laajennettu viisi kertaa"
Mitä tehdä Ivalossa?
Saariselällä useita talvikävelyreittejä
Latukahvilat retkeilijöiden ilona ja turvana
Saariselän kyläyhdistys talkoili joulukranssit
Ultima Jewelry – matka muotoilun keskipisteeseen: "Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat vievät nämä käsistä"
Helmiäispilvet somistivat iltahämärän taivasta
UK-puisto Suomen toiseksi suosituin käyntimääriltään – Lapissa on selkeästi kaksi luontomatkailun sesonkia: talvi ja sulan maan kausi
Tarinailta Kiilopäällä ja Ivalossa: Kiilopään kiehisten kirjoittaja saapuu tarinoineen
Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagoville saamelaisohjaajien lisäksi vieraita Kanadasta ja Aotearoasta – festivaali käynnistyi tänään
Ultima Jewelry – matka muotoilun keskipisteeseen: "Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat vievät nämä käsistä"
Ultima Jewelryn yrittäjäpari Jaana ja Ari Kauttu ovat myyneet laadukasta muotoilua jo lähes 25 vuotta Saariselällä.
Ultima Jewelryn vitriineistä löytyy lähes kaikkien kotimaisten huippumuotoilijoiden töitä. Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat himoitsevat supikoirannahkakäsineitä.
Helmiäispilvet somistivat iltahämärän taivasta
Petri Makkosen kuvaama näkymä Teerenpesältä Saariselältä.
Petri Makkonen kuvasi erikoisen kaunista taivasta torstaina Saariselällä.
Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagoville saamelaisohjaajien lisäksi vieraita Kanadasta ja Aotearoasta – festivaali käynnistyi tänään
Yleisöä Skabmagovien lumiteatterissa. Saariselän Sanomat arkistokuva.
Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvafestivaali järjestetään jo 25. kertaa Inarissa 26.-29.1.2023. Festivaalin kaukaisin vieras tulee Aotearoasta (Uudesta-Seelannista).
Aune Huhtamellan käsityökokoelma lisävalaisee saamenpuvun historiaa
Saamenkäsityöntekijä, emäntä Aune Huhtamellan (1931–2013) esinekokoelma lahjoitetaan Saamelaismuseo Siidaan.
Uutisten viikko näkyy monipuolisesti Hilla-lehdissä
Uutisten viikkoa vietetään 30.1.–3.2. Viikon tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vuoden 2023 Uutisten viikon slogan on ”Ymmärrä tulevaisuuttasi”. Nyt pinnalla olevat isot uutisaiheet herättävät huolta ja hämmennystä. Luotettava uutismedia lisää ymmärrystä maailmasta ja sen avulla on turvallista rakentaa omaa ajattelua ja arvomaailmaa.
Lomailu auttaa Suomen uhanalaisimpia elinympäristöjä – haku Metsähallituksen Paimenviikoille alkoi
Lampaita Välimaan tilalla Kaldoaivin erämaa-alueella. Kuvaaja: Marinella Himari.
Metsähallituksen Paimenviikkojen haku vuodelle 2023 on avautunut. Haku jatkuu 30. tammikuuta asti.
Neljäkymmentä vuotta täyttänyt Lapin Luontolomat poikkeaa muista Saariselän safariyrityksistä: Puolet asiakkaista on edelleen suomalaisia
Tanja Ohenojan ja Peeter Veltsonin aikana pitkät, yön yli kestävät safarit esimerkiksi Jäämerelle ovat jääneet pois melkein kokonaan. – Yksittäisiä kyselyjä tulee, mutta kun lähtijöitä ei ole enää paljon, muutamalle hengelle paketin hinta tulee korkeaksi, he sanovat.
Vaikka asiakaskunta onkin muuttunut vuosien varrella, palvelut ovat pysyneet melko lailla samoina, yrityksen päivittäisestä toiminnasta vastaavat Tanja Ohenoja ja Peeter Veltson kertovat.
Inari-Saariselkä on vuoden 2022 matkailualue: rohkeat investoinnit taanneet matkailun nopean elpyminen koronan jälkeen
– Vuoden matkailualue -kilpailun voitto oli todella iloinen uutinen, mutta ei yllätys. Alueellamme on tehty valtavasti töitä matkailun kehityksen edistämiseksi, sanoo Hanna Kouri, matkailun alueorganisaatio Lapland North Destinations`n johtaja.
Kriteereinä vuoden matkailualueen valinnassa ovat tärkeimmät matkailun menestystä mittaavat tekijät.
Päivämukin
Saariselältä valaistua latua hiihtäen Kiilopäälle, Skibussilla takaisin
Valaistu Latu Saariselän ja Kiilopään välillä on 14 kilometriä pitkä. Latua on turvallista aloittelijan ja vähemmän hiihtäneenkin turvallista hiihtää, sillä jyrkkiä nousuja ja laskuja ei ole. Valaiset toimivat ohjaavat hiihtäjää oikealle reitille.
Päivämukin-juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin parkkipaikalla ollaan vielä saman päivän aikana. Saariselän ja Kiilopään välinen valaistu latu on turvallinen reitti aloittaa hiihto, vaikka edellisestä hiihtokerrasta olisi pitkä aika. Yhteen suuntaan hiihtäessä lähtöpisteeseen pääsee takaisin Skibussilla.
Metsähallitus etsii tuhatta henkilöä Erä- ja luontoyhteisön jäseniksi – lähde kehittämään luonnossa liikkujien tulevaisuuden palveluita
Erä- ja luontoyhteisön jäsenet pääsevät digitaalisten palvelujen kehitystyön lisäksi antamaan mielipiteensä esimerkiksi kansallispuistojen maasto-opasteista, arvioimaan taukopaikkojen toimivuutta.
Tavoitteena on koota Suomen suurin luonnossa liikkumiseen ja eränkäyntiin keskittynyt asiakasyhteisö. Metsähallitus toivoo, että mukaan hakisivat niin retkeilijät, metsästäjät, kalastajat kuin vaeltajatkin – myös he, joille luonnossa liikkuminen tai eräily on vasta haave.
Juutua on Lappalaisten uusin Wilderness Hotelli
Tuore hotellinjohtaja. Pirita Portti aloitti työuransa matkailun saralla kahdeksan vuotta sitten Nellimin erähotellilla. Nyt hän pääsee toteuttamaan itseään Wilderness Hotel Juutuan hotellinjohtajana.
Tradition Hotel Kultahovi ja ravintola Aanaar siirtyivät viime vuoden lokakuussa osaksi inarilaista perheyritystä Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy:ta. Inarin Kirkonkylällä sijaitseva Wilderness Hotel Juutua avasi ovensa asiakkaille joulukuussa.
Uutuustutkimus osoittaa: Kausimuuttajat ja pendelöijät tärkeitä matkailualan töissä
Tutkimuksen tekijöinä ovat KT Merja Paksuniemi Lapin yliopistosta ja dosentti, tutkimuksen vastuullinen johtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista. Jutun lopussa linkki ilmaiseksi luettavaan PDF-muodossa olevaan julkaisuun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kausimuuton ja pendelöinnin merkitystä matkailualalla.
Kakslauttasen planetaarion-gallerian näyttely esittelee pohjoista taidetta – esillä pääsiäiseen asti
Ivalossa asuva valokuvaaja Pertti Turunen on kuvannut Tenojoen virtoja 1980- luvulta lähtien
Kakslauttasen Planetarium-rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on avattu uusi, noin 200-neliöinen
galleriatila. Ensimmäisessä näyttelyssä esitellään pohjoista taidetta. Näyttelyllä kunnioitetaan taiteilija Risto Immosen muistoa.
Maailman pimein jazzfestivaali Kaamosjazz viettää 40-vuotisjuhlavuottaan – Suomen eturivin jazz-artistit kokoontuvat Saariselälle
Kaamosjazzit huipentuvat juhlabrunssiin, jonka aikana lavalle nousee maailmallakin tunnettujen muusikkojen noteeraama, nuori laulaja-, pianisti- ja säveltäjä virtuoosi Maja Mannila ja hänen Trionsa.
Euroopan pohjoisin ja Suomen yksi vanhimmista jazzfestivaaleista juhlistaa 40-vuotista taivaltaan 19.-22. tammikuuta 2023 Saariselällä.
Taigametsot saapuivat Siidaan
Erityinen lintu. Metso on riistamaidemme ylpeys ja salomaiden symboli ja samalla suurin metsäkanalintumme. Metso on myös valokuvaaja Martti Rikkosen lempiaihe.
Erävalvonta puuttui yli 500 luonnossa liikkujan toimintaan
Erätarkastaja Jani Suua tarkastaa metsästäjän aseen ja tarvittavat luvat. Kuva: Katri Lehtola / Keksi.
Metsähallituksen erävalvonta on ensimmäistä kertaa seurannut työnsä tuloksia reaaliaikaisesti koko vuoden. Uusi järjestelmä paljastaa, että 368 henkilöä rikkoi lakia luonnossa liikkuessaan ja 169 henkilöä narahti tarvittavien lupien puutteesta.
Kulkijat -kirja esittelee suomalaismetsien naisia
Itäkairan prinsessa voisi aivan hyvin kuolla erämaahan
Kulkijat antaa äänen yhdeksälle suomalaismetsien naiselle. Kirja on samalla ylistyslaulu luonnolle, olipa se syvällä erämaassa tai kaupungin kupeessa. Metsä rikkoo ajankehän ja lyhytkin visiitti sinne voi tuntua tuntien mittaiselta ja hyvin rentouttavalta kokemukselta.
Itäkairan prinsessa Sirkka Ikonen voisi aivan hyvin kuolla erämaassa. Jos sairauskohtaus yllättäisi Itäkairan vaelluksella, niin mitäs siitä, 80-vuotias nainen on valmis jo kuolemaan. Toisaalta hän lupasi vuonna 2017 lapsilleen ja miehelleen, jolloin häneltä liuotettiin aivoveritulppa, että pitkät vaellukset saavat nyt jäädä. itäkairassa Sirkka vaeltaa enää muistoissaan, mutta Kempeleen seudulla maltilliset lähiretket kuuluvat yhä arkeen.
Näistä tunnistat aidon saamelaisen käsityön: uudistettu Sámi Duodji- ja uusi Sámi Made -merkki julki
Kun haluat ostaa aitoa saamelaisten tekemää käsityötä, tunnistat sen näistä merkeistä. Sámi Duodji -merkki on perinteisen saamelaisen käsityön merkki. Sámi Made -merkki kertoo saamelaisen valmistaneen tuotteen.
Merkkien tarkoituksena on vahvistaa saamelaista käsityötä ja saamelaisen luovan alan elinkeinojen kilpailukykyä.
Saariselän Sanomien arkistosta
Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara: "Saariselän kehittyessä kauppaa laajennettu viisi kertaa"
Kauppakeskus Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara tekee päivittäin töitä kaupallaan – samaan tapaan kuin hän on tehnyt jo vuosikymmenten ajan. Kuva: Barun Khanal.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Riutulan vanhasta lastenkodista on lämpimät muistot
Naemin näky elää vielä sadan vuoden jälkeen
Naemin näky-näytelmän pääroolin veti Kirsi-Klaudia Kangas (keskellä). Marja Korppila oli hoitajan roolissa ja Katri Kittilä toimi pianistina.
Riutulan perinnepäivä kokosi Inariviikkojen aikana runsaasti väkeä nuoriso- ja luontokeskus Vasatokkaan. Päivä alkoi Kirsi-Klaudia Kankaan monologinäytelmällä Naemin näky, joka kertoo Riutulan lastenkodin perustajasta, diakonissa Naemi von Bonsdorffista. Kun oli katsottu ja kuunneltu näytelmää ja nautittu kahvipöydän herkuista, lähdettiin Marja Korppilan mukana Riutulan perinnepolulle. Ulkona oli sen verran kolea keli, että sieltä tultiin aika pian sisätiloihin kuulemaan Marjan tarinoita Riutulasta - ja samalla katseltiin valokuvia. Ihmiset viihtyivät Riutulan perinnepäivässä tuntikausia ja päivän anti sai osanottajilta, niin paikkakunnan väeltä, kuin kesävierailtakin, lämpimät kiitokset.
Saariselän Sanomien arkistosta
Päivämukin: Nousu Pyhä-Nattaselle palkitsee huikeilla näkymillä
Pyhä-Nattasen huipulta avautuvat upeat maisemat. Koillisessa erottuu Terävä-Nattasen laki.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Saariselän Sanomien arkistosta
Saariselällä useita talvikävelyreittejä
Saariselän alueella voi liikkua talvisessa luonnossa monella tapaa. Lue jutusta vinkit talvikävelyreiteistä.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Saariselän Sanomien arkistosta
Latukahvilat retkeilijöiden ilona ja turvana
Luulammen latukahvila. Kuva: Aini Magga, Metsähallitus.
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Olisiko aika lähteä luonnonsuojelulomalle – Metsähallituksen huippusuosittujen Paimenviikkojen haku alkaa
Pielpajärven erämaakirkko on paimenviikkojen uutuuskohde. Kuvaaja Anna-Leena Väätänen.
Kesän 2023 uutuutena paimenviikkojen yhteishaussa on Pielpajärven erämaakirkko Inarissa.
Aavemaisen ihana Vuoreija
Herrasväkeä Vuoreijassa. Tämä näky ei ole Lontoosta 1900-luvun alusta, vaan Vuoreijan kaupungista. Kaupungin parturin kyltti kutsuu asiakkaita myös venäjän kielellä.
Vuoreijan kaupungilla on aina ollut kova maine. 1600-luvulla Vuoreijassa paloivat noitaroviot ja yli sata ihmistä poltettiin noitina. Tänä päivänä matkalainen joko ihastuu tai kauhistuu Vuoreijaa katsellessaan. Kun ajelee vanhaa tunnelia pitkin mantereelta Vuoreijan saarelle, katselee perillä noitavainojen muistomerkkiä ja aavemaisen hiljaisia katuja, niin joillekin kaikki tämä on yksinkertaisesti liikaa. Ahdistus tai ihastus valtaa mielen tässä arktisessa Norjan kaupungissa. Vuoreija on Norjan itäisin kaupunki ja idempänä kuin Pietari tai Istanbul.
Lapland Hotels & Lapland Safaris -matkailuyhtiöille myönnetty 21 vastuullisen matkailun STF-merkkiä
Lapland Hotels Luostotunturi kuuluu merkin saaneisiin hotelleihin. Kuvassa lasketellaan Ylläksellä.
Matkailuyhtiöille on tähän mennessä myönnetty 21 kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkkiä, mikä on 10 prosenttia kaikista Suomessa myönnetyistä merkeistä.
Tankavaaran Sompio-talossa avautunut AuRORA-taidenäyttely nostaa esiin universaaleja teemoja
Näyttelyn nimi viittaa niin revontuliin kuin paikalliseen kullankaivukulttuuriinkiin. Vasemmalta Ann-Mari Kamppuri, Anna Saksman, Johanna Kangasharju, Timo Huttu ja Eeva Kouvalainen.
Viiden taiteilijan yhteisnäyttely havainnollistaa sen, kuinka jaetusta luontosuhteesta syntyy uniikkeja taideteoksia. Näyttelyn nimi viittaa revontuliin ja Tankavaaran asemaan kultakulttuurin kehtona.
Ivalo eli kultaisia vuosiaan Ylä-Tuuloman rakentamisen aikaan
Ivalon kylä oli palveluja täynnä 1960-ja 70-luvuilla. Unohtaa ei sovi myöskään Timo Hyvärisen Ivalon Kirjataloa, jossa oli kirjanmyynnin lisäksi matkamuistomyymälä ja matkatoimisto. Hyvärinen ei perustanut sivukirjakauppaa Ylä-Tuulomalle, mutta hänkin hyödynsi Ylä-Tuuloman vuosia siten, että kuljetti lehtiä ja kirjoitustarvikkeita öisin Ylä-Tuulomalle ja tuli aamuksi Ivaloon liikettään avaamaan.
-Ylä-Tuuloman rakentamiseen aikaan Inarin kunnan asukasluku nousahti hetkellisesti jopa yli 8000:n asukkaan. Siihen ei Inarin asukasmäärä ole kertaakaan noussut Ylä-Tuuloman jälkeen. Ylä-Tuuloma oli kuin Klondyke, joka veti puoleensa tuhansia miehiä eri puolilta Suomea ja moni inarilainenkin lähti kohti Ylä-Tuulomaa keikkatyöhön ja hyvien tienestien ääreen. Näin kertoi historioitsija Irja Jefremoff Ivalon kyläyhdistyksen järjestämässä Ivalon historiaillassa.
