Kahden jokikohteen kalastusluvat ylittyivät Utsjoella inhimillisen erehdyksen vuoksi viime kesänä. Metsähallitus ilmoitti asiasta perjantaina Utsjoen kuntakohtaisessa neuvottelukunnassa.

Nyt juhlitaan pitkään! 50-vuotisen historian kunniaksi ja seuraavaa 50 vuotta varten Saariselän hiihtokeskus tarjoaa jotain ainutkertaista: kausilipun, joka on voimassa seuraavat 50 vuotta eli vuoteen 2070 saakka.

Kun kuljet patikkapolulla, hiihdät laduilla tai umpihangessa, käytät kansallispuiston taukopaikkoja päiväretkillä tai yön yli vaelluksilla, sinusta jää aina jälki. Mutta millainen jälkesi on?

Tässä sarjassa käydään läpi 1970-luvulla alkaneen kultaryntäyksen vaiheita Ivalojoen alueella. Sotajokeen virtaavalla Vuijemilla oli kaivettu jo 1800-luvun lopulla. Nyt sen rannat täyttyivät valtauksista. Sinne eksyi myös kultamaiden myöhempi moniosaaja Seppo Mauno.

Talvi tuli tänä vuonna Saariselälle ajallaan ja samalla erilaiset talviset aktiviteetit alkoivat lisääntyä. Hiihtokansa pääsee laduille ja muidenkin aktiviteettien reitit valmistuvat pikkuhiljaa.

Syyskuun alussa Inarissa käynnistyi Sujuvasti arktiseen elämään -hanke, jonka tavoitteena on sujuvoittaa kuntaan saapuvien ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumista paikalliseen yhteisöön niin, että yhä useampi päättäisi jäädä kuntaan pysyvästi. Kaksi vuotta kestävää hanketta koordinoi Jan Denks, jolla itselläänkin on kokemusta sesonkityöstä.

Kaamosjazz järjestetään Saariselällä 21.11. – 24.11.

Lunta kertyy Keski- ja Pohjois-Lappiin lauantai-iltapäivään mennessä yleisesti 15‒25 senttimetriä, Keski-Lappiin paikoin jopa yli 30 senttimetriä.

Huopataiteilija Kaija Paltto sai näyttelykutsun Phuketiin, Thaimaaseen. Thaimaalainen kuvataiteilija Boonkasem Kowsanti halusi kutsua Kaijan vierailevaksi taiteilijaksi osaksi hänen omaa näyttelyään, joka on esillä tammikuussa. Kaija vastasi kutsuun myöntävästi ja matkaa taideteoskiensa kanssa tammikuun alusta Phuketiin.

Ivalolainen Saara Mehtäjärvi perusti Saariselälle Ravintola Petronellan 31 vuotta sitten. Siihen aikaan hänen toinen poikansa Esa Mehtäjärvi toimi Petronellassa keittiömestarina. Esa kävi aikoinaan Rovaniemellä Tapio Soinnun ja Eero Korhosen opissa kolmevuotisen kokkikoulun ja erikoistui sen jälkeen keittiömestariksi.

– Ensimmäisenä keväänä valmistumisesta tulin Teerenpesän keittiöön, samana vuonna kun Teerenpesä avattiin, Esa muistelee.

Ahkun Tuvan Joanna Jompan haaveili lapsena ja vielä aikuisiälläkin,että hänestä tulisi muotisuunnittelija. Neljän vuoden vanhana hän alkoi puuhastella käsitöiden parissa ihan tosissaan. 1970-luvulla 8-vuotias Joanna möi ensimmäiset tekemänsä matkamuistot turisteille Ahkun Tuvan matkamuis­to­ki­oskissa.

– Ne olivat poropannulappuja, muistelee Joanna Jompan.

Ulkopaik­ka­kun­ta­laisen miehen epäillään ajaneen humalassa maanantain ja tiistain välisenä yönä Inarin Saariselällä autolla ravintola Teerenpesän seinään.

Lemmenjokilaista poromiestä Juhani Jomppasta on kuvailtu ensimmäiseksi saamelaiseksi matkailuyrittäjäksi Inarin kunnassa. Hän aloitti matkailutoiminnan Lemmenjoella kuljettamalla ihmisiä Nuoli-veneillään vuodesta 1946 Inarin Sikovuonosta Lemmenjoelle sekä Inarinjärvellä Ukonkivelle. Juhani meni naimisiin vuonna 1955 helsinkiläisen Kirstin kanssa ja näin kylään tuli ensimmäinen suomalainen vaimo. Pariskunta jatkoi matkailun kehittämistä yhdessä Lemmenjoella, jossa suurena apuna oli myös Kirstin laaja kielitaito. Juhanin ja Kirstin tyttäret Aleta, Margetta ja Joanna jatkoivat vanhempiensa jalanjäljillä pyörittäen Ahkun Tupaa.

Lemmenjokilainen Aslak Paltto ei esittelyjä oman kansansa parissa kaipaa. Jokainen saamelainen on ainakin kuullut Aslak Palttoa jossain muodossa. Aslak on nimittäin YleSápmin radioääni. Hän on toimittaja, dokumentaristi, erilaisten saamelaisten tapahtumien juontaja ja saamelaisnuorten urheiluinnostaja. Lisäksi hän on Sallivaaran paliskunnan poromies.

Käsityöntekijä ja korutaiteilija Kikka Laakso asuu Lemmenjoen Kuivajärvellä, jossa hänellä on oma käsityö- ja taidepaja Kammigalleria. Galleria on avoinna kaamoksen aikaan tilauksesta. Kammigalleriassa Laakso esittelee omaa tuotantoaan, aitoja käsin kaiverrettuja koruja, lapinpuukkoja, taidetta ja uutta muotoilua poronsarvesta ja -nahasta. Lisäksi galleriassa on perinne- ja porokäsitöiden näyttely.

– Aiheet teoksiini kumpuavat omasta lähiympäristöstäni, pohjoisesta luonnosta, revontulista, ornamentiikasta ja perinteestä yhdistäen ne nykyaikaan, taiteilija Kikka Laakso kuvailee.

Boutique hotellin Aurora Estaten voimanaiset solmivat sopimuksen Cozy Publishingin kanssa lokakuun alussa Helsingissä. Naisten visiona on toteuttaa kirja Lapin neljästä vuodenajasta, aktiviteeteistä, perinteistä, juhlapyhistä sekä satokauden mukaisista resepteistä. Muun muassa Ylläsjärven kylän vanhimman Elsa mummon rieska resepti ikuistetaan kirjaan.

The Indigenous Peoples’ Film Festival Skábmagovat will take place in Inari, Finland, from 23 to 26 January 2020. This winter, the festival will focus on the strengthening of roots and the connection to land.

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat (suom. Kaamoksen kuvia) järjestetään Inarissa 23.-26.1.2020. Festivaalin teemaksi on vuodelle 2020 valittu juureutuminen ja yhteys maahan.

Ivalolainen Leena Meskanen on yksi Ivalon kolmesta kukkakauppiaasta. Hän on toiminut alalla pitkään, lähemmäs 40 vuotta. Nyt Leenalla tekisi jo mieli vaihtaa "vapaalle" ja siirtyä nauttimaan eläkepäivistään. Niinpä hän laittoi yrityksensä myyntiin ja etsii omistamalleen kiinteistölle järkevää käyttöä.

Lemmenjoen kylä sijaitsee Lemmenjoen rannalla Suomen suurimman kansallispuiston kupeessa. Lemmenjoki on saameksi Leammijohka, joka tarkoittaa lämmintä jokea. Eli millään lempimisellä tai rakkaudella ei ole mitään tekemistä Lemmenjokinimen alkuperään.

Saariselän Sanomien Ensilumen-numeron Eletään Lapissa-juttusarja vierailee tällä kertaa Lemmenjoella.

Kaksivuotisen Arctic Outdoor -hankkeen tuloksena syntyi Polarlife-matkailukonsepti, jossa alueen yrittäjät tekevät yhteistyötä aivan uudella tavalla.

Viisi vuotta sitten vantaalaissyntyinen rakennusinsinööri Minna Kataja otti opintovapaata aikomuksena tehdä ylemmän ammattikorkeakoulun päättötyötä. Kymmenen kuukauden vapaalla Minna ehti hengähtää ja löytää polun, joka johti uuteen elämään Lapissa.

Ravintola Kaltio on yksi Saariselän arvostetuimmista ravintoloista ja tunnettu hyvästä ruoastaan sekä erinomaisesta palvelustaan.

Lemmenjoen valokuvaaja Juha Tiaisella tulee useasti harmillisin hienoja tilanteita, joissa olisi pitänyt olla kamera hyppysissä.

– Monesti se kamera on jäänyt juuri silloin kotiin, kuvailee Juha Tiainen.

Oikeastaan tätä miestä pitää kutsua Tintiksi, sillä hän ei muita nimiä ei edes tunnista.

– Työkaverit Kokkolan Vaakunassa alkoivat kutsua minua Tintiksi ja siitä lähtien nimeä on käytetty.