Tätä on odotettu, kaivattu ja toivottu:
Laanilan monotansseissa tanssitaan taas
Inarin Kultahovin omistaja vaihtui
Mitä tehdä Ivalossa?
Sodankylän kunnanjohtaja Kakslauttasen toimitusjohtajaksi
Rautulammella rauhassa sodan jyskeeltä
Inarin ja Sompion maisemat 100 vuotta sitten ja nyt
Saariselän kyläyhdistys talkoili joulukranssit
Tapahtumia joulukuusta helmikuuhun Saariselällä ja Inarissa
Metsähallituksen petolintuseurannat 2022: maakotka ja tunturihaukka pesivät hyvin, tunturihaukan tulevaisuus silti epävarma
Arkeologiset inventoinnit Lapissa: Inarin Kirakkajoella Hammastunturin erämaassa kartoitettu 1930-luvun savottakämppien nykytilaa
Inarin ja Sompion maisemat 100 vuotta sitten ja nyt
Vuotson Majan pihalla ei turhia hötkyilty vuonna 1929. Kuvasta välittyy rauhallinen tunnelma.
Saariselän kyläyhdistys talkoili joulukranssit
Kaikkea tarvitaan. Aino-Inkeri Taavila toi talkoisiin keräämiänsä käpyjä, joku toinen toi kelonoksia. Männynoksat kyläyhdistyksen väki kävi hakemassa porukalla Kuutuan tien varresta Metsähallituksen luvalla.
Arkeologiset inventoinnit Lapissa: Inarin Kirakkajoella Hammastunturin erämaassa kartoitettu 1930-luvun savottakämppien nykytilaa
Puuhella löytyi useamman kämpan-jäännöksen läheisyydestä. Joissakin kämpissä oli-kivistä ladottu liesi, joka erottuu maastossa kumpareena.
Tänä vuonna Inarin Kirakkajoen alueelta löytyi kuusi savottakämppää ja pihapiiriä. Kirakkajoen varrelta on inventoitu nyt 11 kämppää talleineen.
Raja-Joosepin kämppä on taas avoinna yleisölle — korjaukset tehty alkuperäistä materiaalia säilyttäen ja vanhaa mallia toistaen
Raja-Joosepin kämpän alimmat hirret vaihdettiin uusiin. Kuva: Johanna Peuraniemi, Metsähallitus.
Raja-Joosepin kentän kunnostustyöt UK-puistossa on saatu päätökseen. Raja-Joosepin kämppä suljettiin viisi vuotta sitten yleisöltä, koska osa hirsistä oli kyllästetty myrkyllisellä kreosootilla
Palsin Tullin tarinoita XXVII
Muutamasta lusikalla kaivetusta hipusta alkoi Tero Kyllösen 40 vuotta kestänyt kultataival: mies, jolle ei sattunut mitään jännittävää
Tero Kyllönen poseeraa legendaarisen Sylvia Petronellan tyttären Solange van der Moerin kanssa Tankavaarassa 2014.
Tässä sarjassa kerrotaan Ivalojoen-Sotajoen alueen 1970-luvulla alkaneen uuden kultaryntäyksen eri vaiheista. Tässä osassa kerrotaan kuhmolaisesta kalankasvattaja Tero Kyllösestä, joka eksyi 1981 paikkaan, jossa Vuijemijoki on yhtymässä Sotajokeen. Muutamasta lusikalla kaivetusta hipusta alkoi 40 vuotta kestänyt kultataival, jossa ehdittiin kiertämään vähän muuallakin kultaa haistelemassa.
Vuoksijärven hauta sai uuden ristin ja kilven
"Olkaa iäti muistetut"
Isä Rauno vihmoo Vuoksijärven kämpän pyhitetyllä vedellä.
"Sinä itse Herra, anna palvelijattaresi Anastasian ja palvelijasi Arhippan sieluille lepo siinä valoisassa viheriöivässä rauhaisassa paikassa, josta ovat paenneet kipu, suru ja huokaukset”, saarnaa isä Rauno Vuoksijärven rannalla. Vanha hauta on saanut uuden ristin ja nimikilven. Ilma on helteinen, tunnelma rauhallinen. Sääskimyrkky ja tuohuskynttilän mehiläisvaha tuoksuvat haudan äärellä. Kuoro laulaa; "Olkaa iäti muistetut, iäti muistetut..."
Järvieränkäynti on ainutlaatuista Inarijärven kulttuuria
Ainutlaatuinen Järvi. Valokuvaaja Pertti Turunen ja kirjailija Seppo Saraspää tekivät aikoinaan yhdessä Inarijärvi-kirjan. Ystävykset olivat yhtä mieltä siitä, että Inarijärvi, Inari, tai kuten inarilaiset sanovat, Järvi, on ainoa laatuaan maailmassa ja sitä täytyy vaalia tuleville sukupolville.
Inarijärvi on ainutlaatuinen erämaajärvi, mutta toinen järven erityispiirre on siihen kuuluva järvieränkäynti. Inarin Luonnonystävien Inarijärvi-illassa puhunut kirjailija Seppo Saraspää arveli, että tuskin mistään Euroopasta löytyy samanlaista järvierästelykulttuuria kuin Inarijärveltä. –Voi lähteä veneellä järvelle ja siellä on 3000 valtion saarta, mistä valita leiripaikkansa. Lasket sinne illalla siikaverkot, käyt hillassa, kuljet rannalta toiselle ja voit olla siellä päiväkausia näkemättä ketään toista ihmistä.
Kilpaväärti etsii muistoja lumikelkoilla kisailusta
Mikäli elävää kuvaa, valokuvia, vanhoja lehtileikkeitä tai muita kultaisia muistoja löytyy, Aikio haluaisi kuulla niistä ja voisivatko ne olla esillä tapaamisessa Utsjoella 3. joulukuuta.
Tenoralli ajettiin moottorikelkoilla ensimmäistä kertaa Nuorgamissa talvella 1968. Tuosta ja muustakin lumikelkoilla kilpailemisesta etsii muistoja utsjokelainen Niilo Aikio.
Retkeilijä, muista tämä: Jokaisen velvollisuus ottaa muut huomioon retkeilytuvissa, retkeilijät ovat nostaneet esiin sosiaalisessa mediassa kokemuksia retkillä kohdatuista pelottavista tilanteista ja häirinnästä
Rakitsanojan kammi sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston itäisimmässä osassa. Kuva: Metsähallitus, Petri Kulha.
Tuvissa ei saa käyttää häiritsevästi alkoholia ja muitakin tuvan sääntöjä pitää noudattaa, Metsähallituksen Luontopalvelut muistuttaa.
Metsähallitus sujuvoittaa moottorikelkkasafareita harjoittavien yritysten maastoliikenneluvitusta
Kaudesta 2022–2023 alkaen yritys ei enää tarvitse erikseen yrityskohtaista, opaskohtaista ja asiakaskohtaista lupaa, vaan ainoastaan yksi safarikohtainen maastoliikennelupa riittää.
Metsähallitus on yksinkertaistanut safariyritysten maastoliikenneluvitusta talvikaudesta 2022–2023 alkaen.
Saariselän matkailualueella on pulaa mökkien ja huoneistojen siivoojista
Juha Savolaisen yritys on siivonnut ja huoltanut Saariselän ja Kakslauttasen alueella nelisen vuotta.
Saariselän matkailualueella olisi tarvetta mökkien ja lomahuoneistojen siivoajille. Töitä riittää etenkin ensilumista marraskuun puolesta välistä toukokuulle asti. Myös ruskasesonki on alueella kiireistä.
Talvella kaikki on toisin – talvi pohjoisessa on pisin vuodenaika, joka Saariselän korkeuksilla kestää yli puolet vuodesta
Revontulet, tähtiä ja Tankavaaran kynttiläkuusia. Kuva: Marko Lauronen.
Pohjoisessa talven tulosta viestittävät loppusyksystä puolipukeiset riekot, kiirunat ja jänikset. Kesäpuku vaihtuu lämpimäksi talvipuvuksi, johon kuuluu valkea suojaväri. Poroille on kasvanut uusi, paksumpi talviturkki. Karhut ovat kömpineet talvipesiinsä nukkumaan pitkää talviuntaan, joka kestää puolisen vuotta.
Kakslauttasen planetaario esittelee revontulet silloinkin, kun ne eivät ole näkyvillä
Planetaariorakennuksen muotokieli on Jussi Eiramon ideoima. Muoto on peräisin pilkillä pyydetyn, jäälle nostetun ahvenen muodosta.
Maailman suurin yksityinen planetaario Kakslauttasessa on avautunut yleisölle. 180 asteen planetaariokupolissa esitetään revontulista kertovaa 30 minuutin mittaista elokuvaa kahdesti päivässä 25. marraskuuta alkaen.
Ensilumi kutsuu hiihtäjiä — yöksi tuvan lämpöön: onnistunut ja turvallinen retki vaatii ennakkosuunnittelua
Rakitsanojan kammi sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston itäisimmässä osassa. Kuva: Metsähallitus, Petri Kulha.
Suunnittele reitti ja päivämatkat oman kunnon sekä olosuhteiden mukaan.
Lapista löytyi 12 uutta raakkujokea - merkittävin raakkuesiintymä löytyi Tenojoen vesistöstä
Suunnittelija Aune Veersalu Metsähallituksen Luontopalveluista etsii raakkuja vesikiikarilla. Biologi Panu Oulasvirta ohjaa venettä.
Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Puhtaissa vesissä viihtyvä raakku on avainlaji, joka hävitessään vesistöistä veisi mukanaan myös monta muuta lajia.
Kolumni: Kakslauttasen maailman suurin yksityinen planetaario on elämys
Tarja Karjalainen
Kävin tähän lehteen tekemässä juttua Kakslauttasessa sijaitsevasta maailman suurimmasta yksityisestä planetaariosta. Marraskuun puolessa välissä yleisölle avautunut kohde on niin vaikuttava, että en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä kertoa siitä sinullekin.
Luontoa, retkeilyä, lupia ja tupia - poikkea palvelupisteeseen
Urho Kekkosen kansallispuisto on merkittävä lenkki kansainvälisessä suojelualueiden ketjussa, osa Fennoskandian vihreää vyöhykettä. Näyttelyssä kerrotaan mielenkiintoisesta perustamishistoriasta sekä nykypäivästä, jolloin Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto. Kuva: Metsähallitus, Kristiina Aikio.
Katsoessaan palvelupiste Kiehisen näyttelyä, ymmärtää, miksi Urho Kekkosen kansallispuisto on monelle niin rakas.
Viimeinen Kurujärvellä syntynyt, kaksinkertainen allasevakko, Saariselällä usein keikkaillut Martti Hetta, Kuru-Martti, laulaa allasevakon lauluja
Kuru-Martti, Martti Hetta, itse.
Martti Hetta oli viimeinen Kurujärven pienessä kylässä syntynyt lapsi, Hettojen kuudesta jälkeläisestä nuorimmainen.
Yksityinen kosmetologikoulu aloittaa Saariselällä
Pia Viskari perehdyttää opiskelijoita radiotaajuushoidon kiinteyttävään vaikutukseen.
Sanna Niemelä
Hyvinvointihoitola Aurora Spa ei enää kärsi työvoimapulasta, kun hoitolan rinnalle perustettiin oma kosmetologikoulu.
Matkailijat ovat tärkeä osa K-Market Inarin arkea
Kesäaikaan tavaratoimituksia tulee neljä ja hiljaisempaan aikaan kolme kertaa viikossa. Säännölliset toimitukset takaavat sen, että tuoretta tavaraa on aina tarjolla, K-Market Inarin kauppias Pirkko Rajaluoto kertoo.
Vegeä, poroa monissa eri muodoissa sekä makeisia, kuten Poron pipanoita ja Lapin tervapastilleja. K-Market Inarin kauppias Pirkko Rajaluoto tietää, mitä kaupan hyllyiltä täytyy eri sesonkeina löytyä.
Pykeijan Elsa Ivalossa:
Mie toivon vielä, että pienet kylät pohjosessa ellää
Olemmako fiinit? -Kyllä met olemma nyt varmasti fiinit, naurahti Elsa kuvaajalle, kun teki ostoksia Sonja Huttusen puodissa. Elsa halusi ostaa jotakin, koska oli sitä mieltä, että naapurikylään pitää aina jättää rahaa. Ja kun hän kuuli, että Sonja on Mutenian sukua, niin sen jälkeen juttua riittikin. Mutenian sukuahan löytyy Pykeijasta ja osa mutenialaisista lepää jo kylän hautuumaallakin.
Hän on juuriltaan suomalainen, mutta juurtunut uudelleen – Jäämeren kalliorantoihin ja Varankivuonon tundraan. Hän on Pykeijan Elsa. Hänen etuvanhemmat olit Suomesta ja net oli juurilthaan lujat – Elsa on tullut niitten juuriin. Ivalon kirjasto oli ääriään myöten täynnä, kun Elsa Ingilä-Haldorsen viimein saapui kylään koronavuosien jälkeen puhumaan Pykeijasta ja samalla Pykeijan Elsa -kirjasta, joka ilmestyi 2021. Inarilaiset, varsinkin vanhemmat heistä, istuivat kirjaston penkeissä hartaana kuin kirkossa odottamassa Elsan saapumista estradille. Tuntui aivan siltä kuin väki olisi odottanut oman vanhan rakkaan tätinsä tapaamista pitkän ajan päästä. – No, sösterihän mie olenki tällä puolen raijjaa. Ainakin Kittilässä net muistavat vieläkin sanoa, että sieltä se meijän sösteri taas tullee, naurahti Elsa.
Päivämukin: Otsamon huiputus kannattaa ottaa retkiohjelmaan, vierailipa Inarissa mihin vuodenaikaan tahansa
Lännen suuntaan avautuvat huikeat maisemat Lemmenjoen tuntureille.
Päivämukin-juttusarjassa esitellään retkikohteita, joissa voi helposti käväistä päivämukin eli takaisin parkkipaikalla ollaan vielä saman päivän aikana. Retki Otsamotunturiin on helppo mukauttaa käytettävissä olevan ajan sekä käsillä olevan vuodenajan mukaan.
Miesniemen ekoluksusmatkailuhanke uudelleen vireille: "Kehotettiin kehittämään hankeideaa ja laittamaan se vielä kerran uudelleen vireille"
Uudelleen käsittelyyn. Inarin valtuusto hylkäsi Miesniemen kaavan viime keväänä äänin 13-14. Nyt hanke on noussut uudelleen kunnalliseen päätöksentekoprosessiin. Tekninen lautakunta näytti jo vihreää valoa.
Miesniemen ekoluksusmatkailuhanke kaatui yhden äänen enemmistöllä viime keväänä Inarin valtuustossa. Miljonääri Veikko Lesonen ajatteli, että homma oli sitten tässä, koska Inarin kunta ei hanketta halunnut. Valtuuston päätöksen jälkeen hankkeen vetäjät alkoivat saada puheluita, joissa ihmeteltiin, että ei tämä päätös nyt ihan oikein mennyt ja kehotettiin kehittämään hanketta ja tuomaan se uudestaan vireille.
Saariselällä pääsee jo hiihtämään, latuverkoston huoltaa osuuskunta, jonka jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, latujen huolto katetaan latumaksulla
Saariselän alueen latuhuolto on aloitettu, huolletuilla reittiosuuksilla kävely ja pyöräily on kiellettyä.
Saariselällä pääsee jo hiihtämään. Saariselän alueen latujen huollosta vastaa Saariselän alueen hoito-osuuskunta, Saariselkä Nordic Ski. Vapaan hiihtotavan laduista olivat 31.10. lanattuina kuuden kilometrin mittainen Kuutamolatu ja reitti Laanila – Kiilopää – Kakslauttanen, jonka pituus on 12 kilometriä.
Asuntoseminaari etsi ratkaisuja Inarin asuntopulaan
Asunnontarvitsijoiden joukossa Ivalo on suosituin, mutta heti perään tulevat Inari ja Saariselkä
Matkailujohtajat ja matkailun huippuosaajat, haluaisivat muuttaa Helsingistä Inarin kuntaan. Intoa muuttamiseen on, mutta into loppuu, kun tarjolla ei ole tyylikästä omakotitaloa järven rannalla.
Asuntopula vaikeuttaa kaikkea Inarin kunnan alueella olevaa toimintaa ja kunnan tavoite on se, että yhteiskunnan rattaat pysyvät liikkeellä, sanoi Inarin valtuuston puheenjohtaja Janne Tervahauta avatessaan Inarin kunnan asuntoseminaarin. Inarin kunnan asuntojonossa on 150 - 170 jonottajaa. Tämä jono täytyisi saada lyhenemään. Moni matkailualan osaakin haluasi muuttaa Inariin.
Inarilaislähtöinen Ari Siivikko esiintyjäkaartissa
Spirit of Inari – kansainvälinen matkailuseminaari 2022-tapahtumaa voit seurata myös etänä, jutussa linkki ilmoittautumiseen
Kansainvälisiä esiintyjiä. Norwegian Travel Companyn kaupallinen johtaja Torstein Bolme kuuluu tapahtuman puhujakaartiin.
Spirit of Inari -matkailuseminaari pidetään jälleen 10. marraskuuta Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Tapahtumaa voi seurata myös etänä.
Neljässä kuukaudessa jo yli 46 000 kävijää - vierailijat ylistävät uusittua Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidaa
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan kuuluu myös ulkomuseo, jossa esitellään Suomen saamelaisten kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja elinkeinoja. Kuvaaja: Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida.
Retkeilijät ja museokävijät ovat ottaneet uusitun Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan omakseen. Inarissa sijaitseva Siida avattiin uudistettuna yleisölle kesäkuussa. Syyskuun loppuun mennessä Siidassa on vieraillut jo 46 000 kävijää. Uusittu Siida oli myös viime kesänä Lapin suosituin Museokortti-kohde.
Saariselän hiihtokeskuksessa valmistaudutaan uuteen kauteen – to do -listalla on muun muassa energiankäytön tehostaminen
Tänä vuonna Saariselän hiihtokeskuksessa panostetaan erityisesti energiatehokkuuteen. Kuva: Saariselän hiihtokeskus.
Lokakuun puolivälissä Saariselän keskusta on matkailijoista melkoisen tyhjillään, mutta paikallisilla yrittäjillä riittää puuhaa heidän valmistautuessaan tulevaan talvikauteen. Näin myös Saariselän hiihtokeskuksessa, missä tänä vuonna panostetaan erityisesti energiatehokkuuteen.
