Huoli saamelaisten käsityöperinteen jatkosta
Saamelaisen käsityöperinteen jatkuvuus tarvitsee pitkäjänteistä työtä, tiloja tekemiselle sekä mahdollisuuksia tiedon ja taitojen siirtymiselle sukupolvelta toiselle. Nämä olivat keskeisiä viestejä Duodji Akademiija 2027 -hankkeen järjestämässä työpajaseminaarissa, joka kokosi Hettaan 13. kesäkuuta käsityöläisiä, saamenkäsityöorganisaatioiden edustajia sekä saamenkäsitöistä kiinnostuneita.
Keskusteluissa tulivat esille alueiden erilaiset lähtökohdat. Saamelainen käsityöperinne on tällä hetkellä vahvinta Kautokeinossa, kun taas Enontekiöllä ja Ruotsin puolen Karesuvannossa sen jatkuvuuteen liittyy enemmän haasteita. Myös Kautokeinossa erityisesti puu- ja sarvitöiden tulevaisuus herättää huolta.
Työpajassa pohdittiin keinoja saamelaisen käsityöperinteen vahvistamiseksi. Keskusteluissa korostuivat resurssien ja poliittisen tahdon merkitys sekä tarve pitkäjänteiselle toiminnalle. Enontekiölle ja Karesuvantoon kaivataan tiloja saamenkäsitöiden tekemistä varten, kun taas Kautokeinossa tarkoitukseen soveltuvat tilat ovat jo olemassa.
Hetan koululle kokoontui paikan päälle noin parikymmentä osallistujaa, ja etäyhteyden välityksellä seminaariin osallistui suunnilleen saman verran väkeä.
Osallistujat painottivat, että mahdollisuuksia saamenkäsityön oppimiseen tulisi tarjota jo lapsuudesta lähtien. Lisäksi eri sukupolvien kohtaamisille tarvitaan tilanteita ja turvallisia ympäristöjä, joissa tiedot ja taidot voivat siirtyä luontevasti eteenpäin.
Päivän päätteeksi järjestettiin saamenkäsityön materiaalityöpaja, jossa vuoltiin ostuja ja parkkia sekä keskusteltiin materiaalien käytöstä. Keskusteltiin myös saamenkäsityön eettisten ohjeiden valmistelusta. Keskustelussa nousi esille muun muassa eri alueiden omien mallien säilyttämisen tärkeys sekä saamenkäsityön ekologisuus.
Duodji Akademiija 2027 -hanke on Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteinen hanke, joka saa rahoitusta Interreg Aurora -ohjelmalta. Kansallisia vastinrahoittajia ovat Lapin Liitto sekä Troms Fylkeskommune.
