Tarinoita Saariselältä: Saariselän päiväkodissa arki joustaa matkailukeskuksen rytmissä: “Tämä on tärkeä paikka kylälle”
Tarinoita Saariselältä -juttusarjassa alueen asukkaat ja yrittäjät kertovat tarinansa ja muistelevat menneitä aikoja. Juttusarja tuotetaan yhteistyössä Saariselän kyläyhdistyksen kanssa.
Saariselän päiväkodissa eletään hieman erilaisessa rytmissä kuin monessa muussa päiväkodissa Suomessa. Matkailukeskuksen sesongit ja vuorotyöt näkyvät lasten arjessa ja työvuorolistat vaihtuvat tiheään.
Päiväkodin johtaja Marja Helander ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Anu Huhtamella ovat nähneet läheltä, miten Saariselkä ja sen varhaiskasvatus ovat muuttuneet vuosien aikana.
Saariselän päiväkoti sai alkunsa vuonna 1989 ryhmäperhepäiväkotina. Taustalla oli kasvavan matkailun tuoma tarve. Ensin toimintaa pyöritettiin rivitalossa, myöhemmin omakotitalossa Seitapolulla.
– Seitapolulla oli parhaimmillaan yli 50 lasta kirjoilla. Se oli vähän kuin rautatieasema – toiset tulivat ja toiset lähtivät, Huhtamella muistelee.
Hänellä tulee syksyllä täyteen 20 vuotta Saariselän päiväkodissa. Helander puolestaan on työskennellyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2013, mutta teki sijaisuuksia jo aiemmin.
Päiväkoti muutti nykyisiin, varta vasten päiväkodiksi rakennettuihin tiloihin vuonna 2019 ja tällä hetkellä lapsia on kirjoilla 26. Vaikka määrä on pienempi kuin kiireisimpinä vuosina, talvisesonki näkyy edelleen.
– Pienten ryhmä ”Tutkijat” on usein aivan täynnä talvella, Helander kertoo.
Saariselän päiväkoti toimii vuoropäiväkotina, jolloin päiväkodin työntekijöiden työvuorot voivat vaihdella aikaisen aamun (noin kello 5.30) ja myöhäisen iltavuoron (noin kello 23.30) välillä. Tarvittaessa päiväkoti on auki myös koko yön. Työvuorot suunnitellaan sen mukaan, mikä lasten hoidon tarve on.
Yksi päiväkodin erityispiirre on palvelu, jota ei monessa muussa päiväkodissa ole.
– Jos ilta- tai yöaikaan on vain yksi lapsi hoidossa, päiväkodin työntekijä voi mennä hoitamaan lasta tämän kotiin. Vanhemmat ovat siitä todella onnellisia, kun lapsi saa illalla nukahtaa omaan sänkyyn, Huhtamella kertoo.
Saariselän päiväkodissa myös tehdään paljon ”itse”.
– Tämä on vähän erilainen paikka kuin moni muu päiväkoti. Täällä tehdään paljon muutakin. Jos keittiöstä puuttuu väkeä, hypätään sinne tekemään ruokaa. Ja jos lapsi pissaa lattialle, niin kyllä me itse luuttuamme lattian, Huhtamella jatkaa.
Helanderin mukaan hallinnollinen työ on vuosien aikana lisääntynyt paljon.
– Koko ajan on enemmän paperitöitä ja raportointia. Aikaisemmin olin enemmän lasten arjessa mukana, mutta nykyään työ vie enemmän toimistoon, hän kertoo.
Vaikka maailma ympärillä muuttuu, moni asia lasten arjessa pysyy samana.
– Lapsilla on edelleen nälkä tiettyyn aikaan ja sitten heitä alkaa väsyttää. Sen ympärille päivä rakennetaan, Helander kiteyttää.
Päiväkodin arjessa näkyvät nykyään myös kansainvälisyys ja ruutuaika. Ulkomaalaisia perheitä on enemmän kuin ennen, ja lasten puheissa vilahtelevat kotona katsotut YouTube-videot.
Päiväkodissa tärkein osa arkea löytyy edelleen ulkoa. Pihasta pääsee suoraan metsään ja lähireiteille, ja uusi grillikota tulee olemaan ahkerassa käytössä.
Pakkaslukematkaan eivät automaattisesti estä ulkoilua.
– Jos ei tuule ja lapset ovat kunnolla puettuja, niin kyllä ulkona voidaan olla kovillakin pakkasilla. Silloin vain lyhennetään ulkoiluaikaa, Helander sanoo.
Saariselän erityisyys näkyy myös yhteisöllisyydessä.
Koska tunturikylä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Ivalosta, pitkät välimatkat tuovat välillä haasteita arkeen. Monet tapahtumat ja palvelut järjestetään Ivalossa, mutta lasten kanssa lähteminen vaatii kuljetuksia ja tarkkaa suunnittelua.
Siksi kyläyhdistys ja paikalliset muistavat päiväkotia säännöllisesti esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä.
– Tämä on tärkeä paikka kylälle ja meistä pidetään täällä hyvää huolta, Huhtamella sanoo.
