Hanketyö vie saamelaisalueen osaamista eteenpäin – paikallisista tarpeista kansainväliseen yhteistyöhön

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa hankkeilla kehitetään elinkeinoja, vahvistetaan perinteistä osaamista ja rakennetaan kansainvälisiä verkostoja. Kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärven mukaan tärkeintä on, että työ vastaa todellisiin tarpeisiin ja sen tulokset jäävät hyödyttämään saamelaisyhteisöä myös hankkeiden päätyttyä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hanketoiminta on kasvanut merkittävästi vuosien varrella. Yli 20 vuotta oppilaitoksessa työskennellyt kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi vastaa hanke- ja kansainvälisen toiminnan tiimistä, jonka tehtävänä on etsiä kehittämistarpeisiin sopivia rahoitusmahdollisuuksia ja rakentaa yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

– Meillä on tiettyjä kehittämistarpeita, ja niihin tarvitaan rahoitusta ja projekteja. EU-rahoitteiset hankkeet ovat siihen oiva työkalu, Näkkäläjärvi kertoo.

Hankkeet ovat nykyisin merkittävä osa oppilaitoksen toimintaa. Käynnissä on toistakymmentä hanketta, ja suunnitteilla on noin 15 uutta. Myös tutkimusyhteistyö on avannut uusia mahdollisuuksia.

– Volyymiltaan projekteja on nykyisin paljon enemmän kuin silloin, kun itse tulin taloon. Tänä vuonna pääsimme mukaan kolmeen merkittävään arktiseen tutkimushankkeeseen. Se on meille uusi aluevaltaus.

Hanketyön vaikutukset näkyvät konkreettisesti saamelaisalueen arjessa. Porotaloudessa opetusteurastamo ja siihen liittyvät koulutushankkeet ovat tukeneet poronlihan käsittelyn ja jalostamisen osaamista. Käytännössä poronhoitajat ovat voineet opetella valmistamaan tuotteita entistä ammattimaisemmin suoramyyntiä varten.

– Poronhoitajat ovat opetelleet itse leikkaamaan lihaa ja jalostamaan tuotteita, joita he myyvät omista suoramyyntitiloistaan. Yksi tekijä kehityksessä on ollut opetusteurastamo ja siihen liittyvä koulutustoiminta, Näkkäläjärvi sanoo.

Hankkeissa on kehitetty myös saamen käsityöhön liittyviä työmenetelmiä helpottavia laitteita sekä saamen kielten opetuksen menetelmiä. Teknologian puolella oppilaitos on ollut mukana kehittämässä porojen paikannusratkaisuja jo niiden varhaisessa vaiheessa.

Näkkäkäläjärvi korostaakin, että kehittämistyötä tehdään perinteisiä elinkeinoja ja osaamista kunnioittaen. Samalla kuitenkin etsitään uusia toimintatapoja ja teknologisia ratkaisuja.

Jatkuvuus syntyy pitkäjänteisestä työstä

Hankkeiden haasteena on usein se, miten tulokset saadaan elämään rahoituskauden jälkeen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kehittämistyötä on pystytty jatkamaan useiden toisiaan täydentävien hankkeiden kautta, ja tapa on koettu erittäin toimivaksi.

– Meillä on useita esimerkkejä siitä, että kehittämistyölle on saatu luonteva jatkumo jopa kolmen tai neljän peräkkäisen hankkeen kautta, jotka liittyvät sidosteisesti toisiinsa, Näkkäläjärvi iloitsee.

Uusiin hankkeisiin ei kuitenkaan lähdetä vain rahoituksen vuoksi. Ensin pitää tunnistaa todellinen tarve ja arvioida, millaista hyötyä yhteistyöstä syntyy. Joskus se tarkoittaa myös kieltäytymistä.

– Me harkitsemme aika tarkkaan, mihin lähdemme mukaan. Pitää olla oikea ongelma tai haaste, johon halutaan ratkaisu. En pidä siitä, että lähdetään mukaan vain muodon vuoksi. Siinä täytyy olla tietty lataus, että se oikeasti hyödyttää.

Uusi avaus strategiseen tutkimukseen

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hanketyö on laajentunut myös strategiseen tutkimukseen. Oppilaitos on mukana kolmessa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa: NAFASissa, WITNESSissä ja OADJEBASissa.

Hankkeissa tutkitaan muun muassa arktisten yhteisöjen muutoskykyä, paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia sekä turvallisuutta arktisella alueella. SAKK tuo tutkimukseen saamelaisalueen, paikallisyhteisöjen ja kulttuurin tuntemusta. Samalla pyritään yhdistämään tieteellistä tutkimusta perinteiseen saamelais- ja paikallistietoon.

– Tänä vuonna pääsimme mukaan kahteen merkittävään arktiseen tutkimushankkeeseen. Se on meille uusi aluevaltaus, Näkkäläjärvi kertoo haastattelussa.

Uudet avaukset jatkavat oppilaitoksen pitkäjänteistä kehittämistyötä ja tuovat sen osaamista entistä vahvemmin osaksi arktista tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä.

Kansainväliset verkostot yhdistävät arktisia alueita

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kansainvälisessä yhteistyössä painottuvat arktiset alueet ja alkuperäiskansojen välinen tiedonvaihto. Keskeisiin verkostoihin kuuluu University of the Arctic eli UArctic.

Aiemmin yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös Siperian alkuperäiskansojen kanssa, erityisesti poronhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkeen nämä yhteydet ovat vaikeutuneet, ja yhteistyötä rakennetaan nyt muun muassa Pohjois-Amerikkaan.

– Nyt katse on Alaskan ja Pohjois-Kanadan suunnassa. Tavoitteenamme on löytää luontevia opiskelijavaihtomahdollisuuksia ja yhteishankkeita, Näkkäläjärvi kertoo.

Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia tuoda saamelaiskulttuuria ja oppilaitoksen asiantuntemusta esiin myös maailmanlaajuisesti. Yhtenä esimerkkinä on Roomassa järjestetty YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tilaisuus, jossa keskusteltiin alkuperäiskansojen ruokakulttuurista ja omavaraisuudesta. Saamelaisalueen koulutuskeskus esitteli tilaisuudessa yhdessä Lapin yliopiston kanssa hankkeensa tuloksia ja toi saamelaisalueen osaamista osaksi kansainvälistä keskustelua.

Näkkäläjärven mukaan myös perinteisen tiedon asemaa on tärkeää vahvistaa kansainvälisessä keskustelussa.

– Käytännöt ja tavat, jotka ovat jääneet elämään, ovat hioutuneet vuosisatojen ja vuosituhansien aikana. Niitä on testattu useiden sukupolvien ajan. Perinteinen tieto ja osaaminen voivat tuoda paljon tieteellisen tutkimuksen rinnalle.

Hankkeet tukevat myös opiskelijoita ja alueen tulevaisuutta

Hankkeiden hyödyt ulottuvat elinkeinoista koulutukseen. Opiskelijoita osallistetaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan, ja esimerkiksi opetusteurastamon kehittäminen palvelee suoraan sekä porotalouden että ruoka-alan opiskelijoita.

Tulevaisuuden kehittämiskohteita ovat myös yrittäjyyden tukeminen, koulutuspolkujen rakentaminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa sekä saamelaisalueen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Ajankohtaisiksi teemoiksi ovat nousseet erityisesti ruokaomavaraisuus, perinteiden säilyminen ja huoltovarmuus.

Näkkäläjärvi korostaa, että hankkeet täydentävät oppilaitoksen perustehtävää, eivät korvaa sitä.

– Koulutus on tärkein asia, mitä me teemme. Hankkeilla on kuitenkin erittäin suuri mahdollisuus palvella yhteisöä ja aluetta.

Lopulta ratkaisevaa ei ole hankkeiden määrä, vaan niiden tuottama hyöty. Näkkäläjärvelle tärkeintä on, että kehittämistyö vahvistaa saamelaisyhteisöä ja jättää pysyvän jäljen alueelle.

– Meille on erittäin tärkeää, että hyöty jää elämään saamelaisyhteisölle ja saamelaisten kotiseutualueelle.

Hanketoiminnasta löydät lisätietoa täältä: Kumppaneille - Sogsakk.

Tutustu SAKK:n hankkeisiin reilun kolmenkymmenen vuoden ajalta: SOGSAKK hanketoiminta | Prezi