Paikallisuutiset

Eletään Lapissa: Vuotso

Sompion Arja on Vuotson nähtävyys

Koruja, taidetta ja käyttöesineitä kierrätysmateriaaleista

Taideopettaja Tarja Pohjalainen keittää puutavaraa metalliputkissa Vuotsossa Sompion Arjan pihassa kotamaisessa rakennelmassa. Hanskat käsissä ja pitkä suojaesiliina yllään pienoisen savun keskellä hääräävää nainen on saanut tämän tästä vastata samaan kysymykseen:

– Aika monelle matkailijalle ja ohikulkijalle olen saanut selittää mitä teen, Tarja toteaa.

Hän on Sompion Arjan eli Arja Kustulan opissa, sillä Tarjan on tarkoitus opettaa talvella rummun valmistusta Sallan kansalaisopistossa. Nyt on meneillään rummun rungoksi tulevan puun työstäminen. Lämmintä puuta on mahdollista muotoilla. Rumpujen kalvot valmistetaan pajuparkitusta poronnahasta. Näiden työstämiseen tarvittavat taidot Arjan on tarkoitus opettaa kesän aikana Tarjalle.

Rumpukokonaisuus: Kannanjurmun evakkolinnut

Arjan valmistamia rumpuja on esillä sisällä Sompion Arjan myymälässä katossa ja seinillä. Myymälä-työtilaa voi hyvällä syyllä nimittää myös taidegalleriaksi ja nähtävyydeksi, jonka kokonaisuus muodostuu pihamaasta ja myymälästä.

– Yhdestä rummusta tarjottiin 20.000 euroa, mutta en myynyt, sillä nämä ovat yksi kokonaisuus, Arja Kustula kertoo taideteoksistaan.

Kokonaisuuden nimi on Kannanjurmun evakkolinnut. Siinä on kolmetoista työtä, joilla jokaisella on oma tarina kerrottavanaan.

Kokoelma on ollut esillä Tankavaaran Luontokeskuksessa. Kokoelman on tarkoitus mennä esille myös Inarin Saamelaismuseo- ja Luontokeskus Siidaan. Kannanjurmu on Arjan kotikylä, joka on jäänyt Porttipahdan tekojärven alle.

Arjan myymälä-työtilan pihamaalla on runsaasti Porttipahdan tekojärven rannalta koottua veden syleilyssä sileäksi hioutunutta puutavaraa. Myös pihamaan Shamaanimetsä houkuttelee tutkimaan luonnosta löytyneitä taideteoksia: puuta ja eläinten luita.

Kierrätysmateriaalin tuunaaja

Arja valmistaa taideteoksensa pääasiallisesti porosta saatavista materiaaleista kuten nahka, luut, kynnet, jne. sekä kierrätysmateriaaleista.

– Kaikki asiakkaiden tuomat tai itse löytämäni käyttökelpoiset kierrätysmateriaalit tuunaan! Teen myös tilaustöitä, Arja sanoo.

Toimittajan mukaan lähtivät Suomen viisipennisistä valmistetut korvakorut.

– Vastakkoin sain lahjoituksena eri maiden kolikoita, jotka kiillotan koneella ja käytän teoksiini, Arja kertoo esitellessään lapinvyöntapaista leveää nahkavyötä, jossa kiillotetut ja kuperiksi työstetyt kolikot kiertävät vyötä perinteisen naisten ja miesten lapinvyön nappien tapaan.

Sompion Arjan aarreaitta on paikka, jossa aikaa vierähtää helposti pidempikin tovi. Teollisesti tuotettuja matkamuistoja paikasta ei löydy, mutta sitäkin enemmän kaikkea mahdollista koruista käyttöesineisiin ja taideteoksiin. Kaikki emännän itsensä valmistamaa.

–  Olen myymälässä yleensä päivittäin ja työn lomassa palvelen asiakkaita. Aina vain suomen kielellä, sillä minulta eivät vieraat kielet taivu, ei edes venäjä, vaikka kuljinkin siellä työssä 10 vuoden ajan. Suomen kielellä olen hyvin tähän asti pärjännyt 22 vuoden ajan siitä, kun ostin myymälän.

Toisinaan myymälään tulee ryhmä ulkomaalaisia asiakkaita. Ennakkoon saapuviksi ilmoitettuja asiakkaita varten Arja pukeutuu lapinpukuun.

– Suomalaiset asiakkaat kyllä kiertelevät kaupassa, mutta yleensä löytävät hyvin vähän ostettavaa. Hakevat puukkoja ja kuksia, joita minä en myy. Ostavista asiakkaista enemmistö on ulkomaalaisia. Heitä on ollut tänä kesänä vähänlaisesti, jokunen tanskalainen ja eilen ranskalainen miesporukka. Tulevasta ei tiedä, miten koronatilanne kehittyy.

Arja on samaa mieltä kuin Vuotso-teeman päähaastateltava Raija Hugg : jotta Vuotso voisi hyötyä matkailijoista nykyistä enemmän, kylässä pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä.