Hyvinvointi

Palolatikka, mäntyhuppukuoriainen ja muita harvinaisuuksia - Lapista löydetty kaksi Suomelle uutta hyönteislajia

Viime kesän 2021 hyönteiskartoituksissa löytyi kahden maalle uuden lajin lisäksi valtava joukko lajeja, joita ei ole aiemmin tavattu Lapissa.

Metsähallitus selvitti viime kesänä hyönteisten, kuten perhosten ja kovakuoriaisten, sekä hämähäkkien esiintymistä Lapissa. Pääpaino kartoituksissa oli harvinaisten ja uhanalaisiksi taantuneiden lajien kartoittamisessa, mutta samalla tarkentuivat levinneisyystiedot monesta varsinkin Lapissa huonosti tunnetusta lajista.

Maastotöitä Itä-Lapista Tenojoelle

Maastotöitä tehtiin toukokuun lopulta syyskuun alkuun yhden kartoittajan toimesta laajalla alueella Itä-Lapista Tenojoelle. Pääpaino kartoituksissa oli Sallan kansallispuiston vanhoissa metsissä, Urho Kekkosen kansallispuistossa viime kesänä tehdyllä ennallistamispolttokohteella sekä kahdella Kemijoen vesistöalueella sijaitsevalla tulvaniityllä. Näillä kohteilla lajistoa selvitettiin aktiivihavainnoinnin lisäksi erilaisilla pyydyksillä.

Maastokauden päätyttyä pyydysmateriaalia on syyskuusta alkaen määritetty eri lajiryhmien asiantuntijoiden toimesta. Kartoitusten tulokset ylittäneet lähes kaikki odotukset. Lapista tunnetaan nyt kaksi maalle uutta lajia sekä yli 150 muuta hyönteistä ja hämähäkkiä, joita ei ole aiemmin tavattu Sompion Lapin ja Kuusamon eliömaakunnissa.

Uusien havaintojen määrä kasvoi

Sompion Lapin eliömaakuntaan kuuluvat Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat sekä Kuusamon eliömaakuntaan Lapista Sallan ja Posion kunnat. Valtava uusien eliömaakuntahavaintojen määrä kertoo, kuinka huonosti monien hyönteisten levinneisyys ja elinympäristövaatimukset tunnetaan varsinkin Lapissa.

Maalle uudet lajit ovat suomenkielisiä nimiä vailla olevia Tachinidae ja Empididae-heimon kärpäsiä. Macquartia pubiceps on tähän asti tunnettu useassa maassa läntisessä Euroopassa, kun taas Rhamphomyia albonigra ainoastaan Venäjällä. Molemmat kärpäset löytyivät samalta joenrantaniityltä Pelkosenniemellä.

Maalle uusiksi on tarjolla ainakin kaksi muutakin lajia, mutta näihin asiantuntijoiden täytyy paneutua vielä tarkemmin.

Lukuisia uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi arvioituja lajeja

Lajistoltaan aivan erityisen arvokkaiksi kohteiksi osoittautuivat Kemijoen rannalla sijaitseva tulvaniitty Pelkosenniemellä sekä Urho Kekkosen kansallispuiston ennallistamispolttokohde Sodankylässä. Molemmista löytyi iso joukko harvinaisia, mutta myös lukuisia uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi arvioituja lajeja.

UKK-puiston viimekesäisen ennallistamispolton onnistumisesta kertoo usean palanutta puuainesta vaativan harvinaisen ja uhanalaisen hyönteisen löytyminen kohteelta. Näistä kaksi – palolatikka ja mäntyhuppukuoriainen – on myös Euroopan unionin luontodirektiivin II-liitteen erityisiä suojelutoimenpiteitä vaativia lajeja.

Edellisen kerran palolatikka ja mäntyhuppukuoriainen on havaittu UKK-puistossa vuonna 2014 Jaurun varrella luontaisesti syttyneeltä paloalueelta. Iloinen yllätys oli myös maamme lajistosta hävinneeksi luullun Neoxorides varipes -nimisen loispistiäisen löytyminen samaiselta viime kesän ennallistamispolttokohteelta.

Hyönteiskartoitukset osa Metsähallituksen luontopalveluiden lakisääteisiä tehtäviä

Hyönteiskartoitukset olivat osa Metsähallituksen luontopalveluiden lakisääteisiä tehtäviä tuottaa tietoa eliölajien ja näiden elinympäristöjen tilasta.

Tietoja tarvitaan varsinkin harvinaisten ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelu- ja mahdollisten hoitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ilman riittävän kattavia levinnäisyys- ja elinympäristötietoja lajien mahdollisen uhanalaisuuden arvioiminen olisi sekin mahdotonta.

Suomen lajien uhanalaisuusarviossa vuodelta 2019 on hyönteisissä lajiryhmänä kaikkein eniten uhanalaisia lajeja. Erityisen paljon näissä on vanhoista metsistä ja perinneympäristöistä riippuvaisia lajeja. Lapissa oma uhanalaisten hyönteisten joukko on ainoastaan tuntureilla tavattavat lajit.

Viime kesän kartoitukset osoittivat myös suojelualueiden merkityksen useille harvinaisille ja uhanalaisiksi taantuneille lajeille. Esimerkiksi Pelkosenniemellä kahdesta uhanalaisesta perhosesta ei ole havaintoja useampaan vuosikymmeneen muualta, kuin alueella sijaitsevilta suojelualueilta.