Näätämön Rajamotellissa uskotaan koronan jälkeiseen elämään

– Tulin mieheni Timpan kanssa töihin Näätämön K-kaupalle pari vuotta sitten. Mehän oltiin tultu Näätämöön juuri siksi, että ravintola-alan piti olla taakse jäänyttä elämää, ei enää koskaan palata niihin hommiin . Mutta tässä sitä nyt ollaan, pyöritetään aamusta iltaan tätä Rajamotellia. Korona painaa päälle ja se kurittaa juuri Näätämöä oikein kovasti, mutta silti tuntuu, että tämä oli oikea hyppy. Rajamotellin pyörittäminen tuntuu yhä enemmän siltä, että tämä on se meidän juttu, kertoo Näätämön Rajamotellin uusi emäntä Sanna-Maaret Mylläri.

Näätämön Rajamotellin uudet yrittäjät Sanna-Maaret Mylläri ja Timo eivät ole koskaan työtä pelänneet. Ravintola-alan työt tulivat Sanna-Maaretille tutuiksi jo 14-vuotiaana ja Timo puolestaan tuli alalle parikymppisenä .

– Me ollaan tehty niitä hommia Suomessa ja Espanjassa Kanariansaarilla. Minulla on hotellitausta, ensin valmistuin vastaanottovirkailijaksi ja tarjoilijan paperit sain joskus 2007. Timo on aikoinaan ollut ravintolapäällikkönäkin ja tehnyt yleismiehen ja talkkarin hommaa ja täällä Rajamotellissa niitäkin taitoja nyt tarvitaan.

Kanariansaaret ehti tulla läpikotaisin tutuksi ja Sanna sanoo, että työelämän kannalta ulkomailla asuminen on taaksejäänyttä elämää.

– Varmaan Kanariansaarille lähdetään lomailemaan sitten joskus, kun korona-ajasta on päästy. Mutta ei sinne enää kaipaa töihin. Kun ei ole espanjalainen, vaan ulkomaalainen, niin siellä on koko ajan pientä semmoista, miten sen nyt sanoisi, ei niinkään suoranaisen huijauksen, vaan pienen kiskonnan makua. Mitä enemmän kieltä oppi kahdeksan vuoden aikana, niin sen paremmin sen ylimääräisen kiskonnan oppi tuntemaan ja sitä enemmän se alkoi ärsyttämään .

– Kun haki vaikka vuokrakämppää ja sopi espanjaksi asioista kirjeitse, niin kaikki meni hyvin ja vuokra oli edullinen. Mutta sitten kun tapasin vuokraisännän siellä vuokra-asunnossa, niin näin kuinka hänellä naama venähti, että tuohan onkin ulkomaalainen. Ja hän alkoi voivotella, että kyllä se vuokra sittenkin taitaa olla liian vähän, Sanna muistelee, nyt jo hymyillen.

Kanariansaarilta paluu onnistui, kun Sanna sai Inarin Kultahovista vakituisen työpaikan. Sanna ja Timo tulivat Suomeen ja muuttivat Inariin. Ravintola-alan hommat jatkuivat vuoteen 2019, jonka jälkeen he tulivat Näätämön kaupalle.

– Se miksi matka jatkui Inarin kylältä Näätämöön , johtuu siitä, että sairastan fibromyalgiaa . Kun teki Kultahovissa iltarysistä, kanteli painavia a la carte-lautasia ja alkoi joskus tuntua, että lautaset ei pysy käsissä, niin homma alkoi tuntua ihan kauhealta.

Sanna korostaa, että duunikaverit ja työnantajat olivat ihania ja he tukivat häntä, mutta siitä huolimatta hänestä alkoi tuntua siltä, että on pahimmillaan vain toisten tiellä ravintolasalissa.

– Yhtenä iltana istuin kotona, olo oli huono ja ihmettelin Timpalle , että mitähän tästä tulee. Timppa sanoi, että eihän meidän ole pakko olla ravintolassa töissä, soitetaanpa Näätämöön ! Näätämön kauppa haki silloin työntekijöitä. Mehän otettiin yhteyttä Juha-Mattiin , käytiin haastattelussa, ja sitä kautta meistä tuli kaupan työntekijöitä. Kaupan alasta ei ollut ennestään kokemusta, mutta palvelualalta sitäkin enemmän.

Koronahässäkkä muutti kuviot

Kun korona iski maailmaan, niin meni Norjan raja kiinni ja kaupassa oli lopulta pakko pistää lomautuslaput kouraan.

– Lomautuksen aikana oli aikaa miettiä, että mitä sitä oikeastaan haluaisi tehdä isona, niin että halutaanko me aina olla toisella töissä, vai halutaanko me yrittää jotain omaa. Siinä oli sitten monenlaisia sattumuksia, esimerkiksi silloinen Rajamotellin yrittäjä lähti pois, ja me sitten satuttiin asumaan motellin omistajan kämpässä , joten hänenkin kanssaan tuli sitten puhuttua Rajamotellin tulevaisuudesta.

Sanna-Maaret sanoo, että kun asiaa oli mietitty aikansa, niin he päättivät ottaa vetovastuun Näätämön Rajamotellista.

– Kylä ja kyläläiset olivat tulleet jo tutuiksi kaupassa ja meillä oli monenlaisia ideoita tämän Rajamotellin suhteen. Ei meitä pelottanut tälle alalle hyppääminen, eikä pelota vieläkään, vaikka korona onkin laittanut maailman tilapäisesti sekaisin.

Sanna-Maaret lisää, että tällaisessa tilanteessa, kun korona on laittanut rajat enemmän ja vähemmän kiinni, niin yritystä on pyöritettävä kahteen pekkaan .

– Juuri nyt ei voisi palkata ketään ylimääräistä. Ja mehän lähdettiin liikkeelle nollabudjetilla, ei tämmöiseen maailmanaikaan saanut rahoitusta tälle alalle. Kun pankissa sanoi, että me avattaisiin matkailu- ja ravintola-alan yritys, niin pankin väki otti askeleita taaksepäin ja alkoi kattelemaan, että missä olisi hälynappi, että voisi soittaa valkotakkiset paikalle, vitsailee Sanna-Maaret .

Sanna-Maaret ja Timo eivät ole koskaan työtä pelänneet ja työtä motellin pyörittämisessä riittää aina.

– On tietysti sitä asiakaspalvelutyötä, minkä asiakkaat näkevät, mutta paljon on sellaista näkymätöntä työtä, kuten vuodevaatteiden pesua ja viikkaamista . Täällä oli pieni kotikonemallin pyykkikone, mutta ostimme vähän isomman, jotta sinne mahtuu enemmän lakanoita.

– Meille ei tule pesulan auto pihaan hakemaan likaisia lakanoita ja tuomaan puhtaita tilalle, joten kaikki on tehtävä itse. Se olikin ennen helppoa, kun avasi vain takaoven pesulan autolle ja pyykki tuli ja meni. Siinä ehtii miettiä maailman menoa, kun viikkailee lakanoita lakanan perään, Sanna-Maaret naurahtaa.

Näätämön Väpä kuuluu kalustoon

Baaritiskin takaa toimittajaa katselee Rajamotellin kalustoon kuuluva ” Näätämön Väpä ”, niinsanottu varttihaski , joka on ystävällinen kuin mikä, ja mikäli se pääsisi ravintolan puolelle asiakkaita tervehtimään, niin ei se varmaan malttaisi lopettaa halailuaan.

– Mutta Väpä pysyy tuolla puolen, eikä sillä ole asiaa tietenkään myöskään keittiöön. Väpä ei tekisi pahaa kenellekään, mutta siitä lähdetään, ettei tällainen isokokoinen koira ole täällä vapaana. Jos joku asiakas tulisi ulko-ovesta sisään, ja ensimmäinen joka ottaisi hänet vastaan, olisi poron kokoinen koira, niin sanomista saattaisi tulla, etenkin kun ihan kaikki eivät ole koiraihmisiä, tuumailee Sanna-Maaret .

Tänä kesänä ulkomaalaisia asiakkaita on ollut Rajamotellissa hyvin vähän, mikä johtuu tietysti koronatilanteesta.

– Yksi saksankielinen porukka täällä kävi ja jäi mieleeni, kuinka vanhempi rouva seurusteli Väpän kanssa pitkät ajat, Väpä tiskin takana ja rouva toisella puolella. Rouva kertoi, että hänen oma koiransa oli vasta kuollut ja sillä hän sitten kaipasi yhteyttä koiraan.

Väpä on herkkävaistoinen koira ja se näkee emännästään, milloin fibromyalgia meinaa iskeä ja Sanna-Maaretin lihaksia ja niveliä vähän kolottaa.

– Väpä komentaa, että meneppäs nyt istumaan, tai painu takahuoneeseen vähän pitkälleen, ennen kuin alkaa kolottaa ihan tosissaan. Ei Väpää ole mitenkään opetettu minua vahtimaan, mutta se on viisaana koirana vain ottanut hommakseen minun tarkkailemisen.

Normaalikesänä olisi loppumaton jono

Normaalikesänä Näätämön kylän raitilla olisi katkeamaton jono kaiken maailman matkailuautoa ja vaikka minkä maan rekisterikilvissä, mutta tänä kesänä on hiljaista.

– Tämä ei ole normaali kesä. Korona tekee pahaa jälkeä, mutta täytyy uskoa siihen, että maailma tästä avautuu. Näkeehän poikkeustilanteen kauppojen pihassakin. Siellä on hyvin vähän norjalaisia autoja, vaikka Norjasta jollakin konstilla tänne kyllä pääseekin. Paljon on tietysti heitäkin, jotka vaan pysyvät kaiken varalta kotona koronan vuoksi, vaikka heillä olisikin mahdollisuus ylittää raja.

– Semmoinen kesä tämä on, että ei viitsi aamulla kovin monia voileipiä tehdä valmiiksi, kun jo ennalta tietää, että ne menee illalla roskiin, tai ne täytyy syödä itse. Näätämön idea on juuri siinä, että tämä on rajakylä ja tämän kautta voi ajella ympyräreitin Norjan kautta. Moni on tehnyt niinkin, että ottaa majoituksen Näätämöstä ja tekee sitten päiväretkiä Norjaan, vaikka Kirkkoniemeen tai Pykeijaan .

Sanna-Maaret huomauttaa, että eihän Näätämön raja sinänsä suljettu ole, mutta rajanylittämisessä Näätämön kautta on nyt omat kommervenkkinsä , joten moni ei lähde edes kokeilemaan ylittämistä.

Näätämön kylän olohuone

Näätämön Rajamotellissa ei tällä hetkellä tarjota aamiaista, mutta talosta löytyy majoittuville kahvinurkat, joissa voi keitellä kahvit talon piikkiin ja laitella itselleen aamiaista.

– Moni näyttää jatkavan matkaa niin hirmu aikaisin, että heille juuri sopiikin se, että saavat itse laittaa aamupalansa. Aamiaispaketteja me toki teemme, jos joku sellaisia tilaa.

Rajamotellin keittiöstä saa pitsaa omavalintaisilla täytteillä. Kun Sanna-Maaretilla ja Timolla oli nyt yrittäjinä kerrankin valta päättää, niin eivät he laittaneet esille mitään valmista pitsalistaa.

– Sitä on niin monta kertaa nähnyt, että kun on pitsalista, niin siitä huolimatta joku sanoo, että muuten hyvä, mutta en tykkää tuosta ja voisiko vaihtaa sitä ja tätä. Nyt on paljon helpompaa, kun voi sanoa mistä tykkää ja sen mukaan laitetaan täytteet.

Sanna-Maaret on iloinen siitä, että Rajamotellin pitsa on lyönyt itsensä läpi ja kyläläisetkin ovat löytäneet Näätämön parhaan pitsapaikan.

– Kylän lapsia käy usein pitsalla ihan itsekseen. Paremmin käyttäytyviä asiakkaita en ole nähnyt pitkään aikaan missään. Kun jollakin läikähtää limonaadia , ja sitten hän tulee pyytämään rättiä, että saa itse siivota, niin eihän semmoista näe missään muualla, eikä aikuiset varsinkaan pyytele siivousvälineitä, hän hymyilee.

Olutta Rajamotellista saa hanasta ja pullosta, siideri on tölkissä. Talossa on A-oikeudet.

– Osa tykkää , että olut on lasipullossa, toiset haluaa hanaolutta. Se on ihan makuasia, kummasta tykkää . Meillä on hanaoluessa se systeemi, että aina kun 20 litran tankki vaihtuu, niin samalla vaihtuu myös se tuubi. Tämäkin on semmoinen asia, ettei asiakkaat näistä tiedä, mutta yrittäjän hommia se helpottaa tosi paljon, kun ei tartte miettiä, että koska se huoltomies olikaan viimeksi käynyt hanan pesemässä.

Sanna-Maaret toivoo, että Näätämön Rajamotellista tulisi olohuone Näätämön perän ihmisille ja muillekin.

– Kun me pidettiin kesäkuussa avajaiset, niin meillähän nousi spontaanisti tanssit pystyyn illan aikana. Naapurin Markolta saatiin kaiutin lainaan, kun meillä ei ollut omaa vielä silloin. Porukat rupesi tosiaan tanssimaan, mikä oli aikamoinen ja mukava yllätys, ja me pidettiin auki niin pitkälle kuin pystyttiin pitämään.

Avajaisten jälkeen Sanna-Maaret jäi miettimään entistä enemmän sitä, että Rajamotellilla olisi mahdollisuus kehittyä paikaksi, jonne paikkakunnan väki tulisi iltaa istumaan.

– Pitkä talvi on tulossa, joten ehkä voisi olla karaokea, tuppi-iltoja, joskus joku elävä esiintyjäkin. Kaikkea semmoista, mikä oikeasti kerää ihmisiä yhteen. Paikkakunnan väki ei kai niin hirveästi ole kulkenut illanvietossa naapurikylissä, mutta miten olisi, jos jonakin perjantai-iltana vaikkapa Ivalon porukat tulisivat Näätämöön viettämään iltaa.

Retkeilijöiden tukikohta

Näätämön Rajamotellin väki toivoo, että paikasta muodostuisi myös retkeilijöiden oma tukikohta. Jos joku saapuu viikon vaellukselta Rajamotellin pihaan ja haluaa pikaisesti peseytyä, niin sehän onnistuu.

– Jos ei ehdi majoittua, mutta haluaa pestä vaelluksen hiet yltään, niin toki voi käydä vaikka saunassa pientä maksua vastaan. Ja sopiihan sitä pestä vaikka koneellinen pyykkiä . Jos jättää auton parkkipaikalle ja lähtee pariksi viikoksi tunturiin, niin tietysti olisi mukava, jos hän kävisi ennen lähtöään meille vinkkaamassa , minne lähtee ja kuinka pitkäksi aikaa.

– Äskettäin yksi pariskunta lähti vaeltamaan ja he kysyi , voivatko jättää autonsa meidän pihaan. Kyllä se sopi ja otimme heistä tiedon, että kuka lähtee ja mihin suuntaan. Minusta on ihan hyvä tietää tällaiset asiat, jos sattuu niin, ettei auton omistajia alakaan kuulua takaisin. Jos auto seisoo viikkokausia pihassa ja alkaa kasvaa sammalta, niin silloinhan joku on pielessä.

Rajamotellin pihassa on pidetty yhdet peräkonttikirppikset . Sanna-Maaret naurahtaa, että ne olivat hyvin pienimuotoiset, kun ei sitä asiakaspotentiaalia kovin hirmuisesti vaan Näätämöstä löydy.

– Se oli kuitenkin mukava kokemus ja kaikenlaista tämmöistä haluamme pitää jatkossakin. Olen miettinyt tapoja, millä saada kyläläisiä yhteen ja jos kyläläiset keksivät hyviä ideoita, niin ei muuta kuin tänne kertomaan. Ei kaiken tarvitse olla sitä, että täällä istutaan ja kaljotellaan , eikä kaiken tartte olla semmoistakaan, että siitä pitäisi saada hirveästi rahaa.

Käsityömyymälä matkailijoille

Sanna-Maaret on innokas käsitöiden tekijä, ja kaikenlaisia sisustusjuttujakin hän tuunailee mielellään. Jos hänen käteen antaa tyhjän säilykepurkin, niin se saattaa muuntaa muotoaan miksi vain.

– Tarkoitus olisi pikkuhiljaa tehdä jotain omaa myyntiin. Olen miettinyt tähän pientä myymälätilaa käsitöille, ja voisihan siinä olla muittenkin paikallisten tekijöiden töitä. Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita käsintehdyistä jutuista ja kaikesta mikä on uniikkia. Nyt tämän kesän aikana en ole vielä ehtinyt ideaa toteuttaa, eikä sen perustamisessa nyt olisi hirveästi järkeä ollutkaan, kun porukkaa kulkee sen verran vähän.

Rajamotelli on entinen Näätämön rajavartioasema, mutta rakennuksessa ei oikeastaan mikään yksityiskohta enää muistuta siitä, että se on ollut aikoinaan Rajavartiolaitoksen erämaalinnake Norjan vastaisella rajalla.

– Eipä tänne ole tosiaan jäänyt mitään rajavartioston karhunpää-tunnustakaan seinälle. Asiakkaitten joukossa on tosin ollut vanhoja rajamiehiä tai muuten sellaisia ihmisiä, joilla on jotain muistoja Näätämön rajavartioasemasta. Kun olen heidän tarinoitaan tässä kuunnellut, niin on kyllä käynyt mielessä, että mitenhän tuonkin hyödyntäisi. Voisiko täällä olla vaikka hyvin toteutettu kansio, jossa olisi rajavartioaseman historiaa ja vanhoja valokuvia, tämä nyt vinkkinä kaikille vanhoille Näätämön rajamiehille, jotka tätä lukevat.

Sanna-Maaret silmäilee myös Rajamotellin eteiskäytävää sillä mielin, että jotakin sille pitäisi tehdä.

– Kirjahyllyn sieltä poistin, kun minusta kirjahylly ei vaan kuulu eteiskäytävään. Jotain infojuttuja tuollaiseen tilaan pitäisi kehittää. Vaikka iso ja ajan tasalla oleva vaellusreittikartta seinään, hän miettii.

Näätämössä hyvät palvelut

Näätämön Rajamotellin emäntä kiittelee Näätämön kylän palveluita. Ruokakauppojen tarjonta on hyvää ja niissä on muutenkin valikoimaa laidasta laitaan, ettei joka pikkuasian takia tarvitse ajaa Ivaloon.

– Nordykkösellä on pakettiautomaatti ja K-kaupalla Matkahuollon pakettijuttu. Isot paketit tuodaan tähän ovelle. Ja täällähän on autokorjaamokin. Palveluita on niin paljon, että ei monessa samankokoisessa etelän kylässä ole vastaavaa. Kyläläiset ovat mukavia ja kylähenki on hyvä, ja aika hyvin heihin ehti jo tutustua tuolla tien toisella puolella kaupassa.

Sanna-Maaret sanoo, että Näätämö on monipuolinen rajakylä, mutta ainoa ongelma on tietysti tämä korona-aika, josta kärsii koko Näätämön kylä.

– Yrittäjillä on intoa ja halua palvella asiakkaita ja sitähän me kaikki odotamme, että rajanylitys palaa entiselleen. Toivottavasti rokotukset etenevät ja valtakunnanrajasta tulee sellainen kuin ennen koronaa, eli käytännössä näkymätön ja liikenne kulkee vilkkaasti puolin ja toisin yötä päivää. Nyt korona on tehnyt Näätämön kylästä pussinperän ja se vaikuttaa kaikkeen.

– Ivalolaisetkin tulisivat niihin perjantai-illan tansseihin paremmin, jos raja olisi auki entiseen malliin ja he voisivat ennen tansseja pyörähtää Kirkkoniemessä ostoksilla tai vaikka kylpyläuimahallissa .