Ihmiset

Miten kevät etenee Lemmenjoella?

Pääsiäismaanantaina Njurgulahdessa satoi vettä...

Ahkun Tuvan puuhamies Juha "Tintti" Tiainen, miltä näyttää Lemmenjoen kevät?

– Kyllä tämä näyttää todella aikaiselta. Minä olen ollut Lemmenjoella jo 34 vuotta, ja voin täysin varmasti sanoa, että eihän täällä ole minun aikanani ikinä ollut huhtikuun alussa näin vähän lunta. Jäät ovat myös todella heikossa kunnossa.

– Mutta ei sitä kannata vielä kirvestä tämän kevään osalta kaivoon heittää, kyllä minä luulen, että saamme vielä yöpakkasia, ja pääsemme vielä jonkin aikaa jatkamaan pilkkikauttamme.

Onko Lemmenjoella hyviä pilkkiapajia?

– Kalaa Lemmenjoessa on todella hyvin, ainoa haaste tässä on se, että pitäisi tietää missä ne milloinkin luuraavat ja milloin ne ovat kaikkein nälkäisimmillään. Minä olen ehtinyt käydä pilkillä säännöllisen epäsäännöllisesti, ja kalansaaliskaan ei ole tänä vuonna ollut kummoinen . Kävipä tässä pääsiäisen aikaan inarilaista nuorisoa, ja yksi heistä vetäisi jään alta komean mitan täyttävän taimenen.

Pidätkö talviverkkoja pyynnissä?

– En ole pitänyt enää vuosiin. Alkuaikoina pidin jonkin kerran juomuksia pyynnissä, mutta jotenkin se tuntui, että ei ole meikäläisen hommaa 35 asteen pakkasilla sen verkon kokeminen. Olen huomannut, että helpommalla pääsee, kun käy Inarin Kirkonkylällä kaupassa hakemassa sen syömäkalan.

– Mutta heti kun jäät lähtevät, niin me laitamme Margettan kanssa verkot pyyntiin. Ja verkot laitetaan tämän meidän lahteen, ihan kotirantaan. Sieltä tulee kohtalaisesti siikaa, kyllä ne meille hyvin riittää. Ja eihän meillä ole yleensä kuin yksi taikka kaksi verkkoa edes pyynnissä. Ei sitä kalaa kannata yli omien tarpeiden pyytää.

Miten saat ajan kulumaan kevätkuukausina?

– Hyvin . Työtä kyllä riittää koko ajan, vaikka asiakkaita ei olisikaan. Kun talossa on yksi mies, niin aina on jotain hommaa mitä pitää käydä touhuamassa. Peruslämpöhän täällä täytyy mökeissä pitää päällä ihan siltä varalta jos, joku haluaa tulla meille majoittumaan. Ja toki ravintolaa saa taas pitää auki, joten käy täällä joku aina välistä puraisemassakin. Sääliksi käy Levin ja muun kiinni olevan Suomen yrittäjiä.

– Turisteja ei ole Lemmenjoella hirveästi näkynyt. Tuntuu, että he ovat jääneet tuonne laskettelukeskuksiin. Muutenkin tuntuu vähän siltä, että tuo vaellusporukka on muuttunut nyt parinkymmenen vuoden aikana. Varsinkin kesällä nuorisoa on ollut kansallispuistossa hyvin paljon, ja se on ollut ilo huomata. He ovat pääsääntöisesti päiväreppulaisia , he eivät lähde vaellukselle 30 kilon rinkka selässä. He joko kävelevät tästä Ravadasputouksille , ja ottavat sieltä venekyydin takaisin tai toisinpäin. Ennen vanhaa vaeltajilla oli pitkät sukset ja hirmuisen isot rinkat selässään. He painuivat viikoksi kerralla tuonne tuntureille.

– Toinen asia jonka olen huomannut, niin naisia on tänä päivänä liikkeellä enemmän kuin miehiä.

– Toki tässä voi nyt mainita myös sen, että ulkomaalaisethan ovat tietyistä syistä loistaneet poissaolollaan. Kyllä me odotamme, että rokotteet purevat, ja maailma pääsee taas aukeamaan.

Koneelliselle kullankaivuulle laitettiin viime kesänä piste. Millaisilla mielin kultamiehet ovat olleet liikkeellä?

– Kultamiehistä suurin osa on pottuuntuneita tähän koko tilanteeseen, sen ymmärtää varsin hyvin. Kun kultamiehet katoavat Lemmenjoelta, niin sillä on todella suuri vaikutus tälle alueelle. Onneksi heistä jokunen jää vielä käsikaivajaksi.

– Tällä hetkellä kultamaiden valtauksia maisemoidaan. Suurin osa on jo saanut maisemoinnin pakettiin, ja lopuilla hommat jatkuvat taas kesällä sulan maan aikaan. En tiedä tarkkoja lukuja, mutta ainakin kaksi konetta on tullut nyt tänä talvena joen yli, ja seitsemästä kahdeksaan konetta on vielä tulossa. Kelit ovat kuitenkin tätä menoa loppumassa, joten saattaa kullankaivajille tulla pieni kiirus . Kuitenkin viimeistään ensi talven aikana loput koneet ajetaan pois kultamailta.

– Sinne jää kultaa kaivamatta vielä todella paljon. Eivät kultamiehet pääse käsillä niin syvälle, että he pääsisivät kaivamaan sieltä, missä sitä kultaa on eniten.

Sanoit kullan konekaivuun loppumisella olleen suuri vaikutus alueen yrittäjille. Miten paljon kultamiehet tuovat Ahkun Tuvalle asiakkaita?

– Sitä ei taideta aivan käsittää, että kuinka paljon verorahoja kullankaivajat tuovat kuntaan. Nyt kun heitä on jäljellä enää he, jotka jatkavat kaivuuta "käsipelein", niin onhan ero entiseen suuri. Polttoaineen toimittajat, kauppiaat, ravintolat, kelkkahuollot ja esimerkiksi majoituspalvelut menettävät nyt suuren määrän asiakkaita. Ja eihän nämä kultamiehet ruokia mistään Etelä-Suomesta raahaa mukanaan, ne ollaan kyllä aina ostettua täältä paikallisilta.

– Ja iso kolahdus tämä on tietenkin myös meille henkilökohtaisesti. Kultamiehethän käyttävät meidän ravintolapalveluita, majoittuvat ja ottavat vielä sen päälle venekyydin kultamaille. Ja ei pidä unohtaa sitäkään, että onhan heillä myös ystäviä, jotka käyvät tällä perällä vierailulla. Hekin jättävät aina kunnan alueelle suuren määrän rahaa.

– Lasketaanpa hieman... konekaivajia ja heidän työntekijöitään on yhteensä sellaiset parikymmentä kappaletta. He kaikki lähtevät Lemmenjoelta pois, ja jokaisen luona on käynyt arviolta sellaiset 10 kaveria kesässä, niin nyt puhutaan suuresta ihmismäärästä.