Hyvinvointi

Kaunispäältä näkee kauas

Vuosikymmenien ajan Kaunispään huipulla sijainnut kolmiomittaustorni on ollut näkyvä maamerkki Saariselällä liikkuville sadoille tuhansille ohikulkijoille ja matkailijoille.

Kehittyneen satelliittipaikannuksen myötä torni kävi tarpeettomaksi. Vanhetessaan ja lahotessaan se todettiin jopa vaaralliseksi. Niinpä alkuperäinen torni hävitettiin Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen toimesta polttamalla lokakuussa 2009.

GPS syrjäytti

Geodeettinen laitos rakensi ja mittasi Kaunispäälle 1950-luvulla ensimmäisen luokan kolmiopisteen G 275. Piste on siitä lähtien ollut osa suomalaista kolmioverkkoa. Ennen Geodeettisen laitoksen pistettä Kaunispään huipulla oli ollut palovartiotornissa Maanmittaushallituksen kolmiopiste. Kolmiomittauksia jatkettiin aina 1980-luvun lopulle asti, jolloin Geodeettinen laitos ja Maanmittauslaitos siirtyivät satelliittitekniikan käyttöön. Pian GPS-tekniikka oli kaikkien käytettävissä ja kolmiomittaustornit tulivat lopullisesti tarpeettomiksi. Jäljellä olevia torneja purettiin satelliittimittausten tieltä tai ne hävitettiin ympäristölleen vaarallisina.

Tornin monet tarkoitukset

Syntyi ajatus, että Kaunispäälle rakennettaisiin geodesian ja kartoituksen perinteitä jatkava uusi torni, joka toimisi maanmittauksen ja maamme kartoituksen muistomerkkinä. Samalla se olisi myös informaatiopiste, maisematorni ja Kaunispään torni.

Kaunispään tornin näköalatasanteen kaiteisiin on merkitty suuntia ja etäisyyksiä näkyviin tunturinhuippuihin, jolloin maiseman ihailijan on helpompi tunnistaa taivaanrannassa siintäviä kohteita. Tornista näkee jopa yli 50 kilometrin päässä olevat tunturin laet. Ihanteellisissa sääolosuhteissa sieltä näkee myös Suomen ja Venäjän rajalla olevia ja jopa vieläkin kauempana naapurimaan puolella olevia tuntureita. Tornin yhteyteen asetettujen informaatiotaulujen avulla kerrotaan Suomen kolmiomittauksen ja kartoituksen vaiheista.