Retkeilijöiden tukikohdasta kansainväliseksi elämyskyläksi - Markku Laukkanen tallensi Saariselän kasvutarinan
Toimittaja Markku Laukkanen kertoo uudessa kirjassaan, miten Lapin matkailu kasvoi kotimajoituksesta miljardiluokan elämysteollisuudeksi – ja miksi Saariselkä on aivan omanlaisensa tarina.
Kun toimittaja ja tietokirjailija Markku Laukkanen saapui nuorena toimittajana Rovaniemelle 1960-luvun lopulla, Lapin matkailu oli vasta alkutekijöissään. Saariselkäkin oli vielä pieni retkeilijöiden tukikohta keskellä tuntureita.
Nyt Lapista on kasvanut kansainvälinen matkakohde, jossa käy vuosittain miljoonia matkailijoita ympäri maailmaa.
– Olen nähnyt läheltä oikeastaan koko nykyaikaisen Lapin matkailun synnyn, Laukkanen sanoo.
Hän julkaisi alkuvuodesta tietokirjan Lapin matkailun edelläkävijät – kotimajoituksesta elämysteollisuuteen. Kirjassa hän käy läpi Lapin matkailun kasvutarinaa yrittäjien, rakentajien, päättäjien ja tutkijoiden kautta.
Laukkasen mukaan Saariselän tarina on hieman toisenlainen kuin muiden lappilaisten tunturikeskusten.
– Siellä ei ollut vanhaa kylää ympärillä, kuten vaikka Levillä tai Ylläksellä. Alue tunnettiin ennen kaikkea retkeilijöiden paikkana, hän kertoo.
Ensimmäisiä kohteita Saariselällä olivat muun muassa Kiilopää, Kaunispää ja Laanilan alue. Matkailu oli pitkään pienimuotoista kotimaan matkailua, ja ulkomaalaisia näkyi vähän. Samat ihmiset hiihtivät tuntureilla vuodesta toiseen, ja monet yrittäjät tunsivat asiakkaansa nimeltä. Elettiin vielä enemmän retkeilykulttuurin kuin matkailubisneksen aikaa.
Laukkanen muistaa hyvin myös ajan, jolloin Saariselän ensimmäisiä suuria suunnitelmia pidettiin lähes mahdottomina.
– Kun puhuttiin 8 000 vuodepaikasta, ihmiset kauhistelivat, ettei sellaista määrää koskaan tarvita. Nyt tiedetään, kuinka paljon suuremmaksi matkailu lopulta kasvoi, hän toteaa.
Kasvu ei kuitenkaan syntynyt itsestään. Taustalta löytyi vahvoja persoonia, kunnallista päätöksentekoa ja valtion tukea.
Laukkanen nostaa esiin muun muassa matkailuyrittäjät Paavo Holopaisen, Jussi Eiramon ja Antero Ylävaaran sekä rakennusalan yrittäjän Seppo Kukkolan.
– Alussa oli ehkä enemmänkin vahvaa uskoa omaan ideaan kuin varsinaista matkailuosaamista. Markkinointikin oli aivan erilaista kuin nykyään, Laukkanen naurahtaa.
Hän kertoo kirjassaan esimerkiksi Kakslauttasen yrittäjä Jussi Eiramon kiertäneen Euroopan matkatoimistoja A4-esitteiden kanssa.
– Kun hän palasi kierrokseltaan takaisin kotiin, varauksia oli jo ehtinyt tullut postissa.
Saariselän kehitys sai vauhtia 1990-luvulla, kun kansainvälinen matkailu alkoi kasvaa. Yksi yllättävä pelastus tuli Saksasta.
– DDR:n hajoamisen jälkeen itäsaksalaiset pääsivät matkustamaan, ja heidän turistivirtaansa pidetään monen Lapin matkailuyrityksen pelastuksena laman aikana.
Laukkanen muistuttaa, että Lapin vetovoima perustuu edelleen samoihin asioihin kuin vuosikymmeniä sitten: lumeen, kaamokseen, revontuliin ja hiljaisuuteen.
Muuttunut on ennen kaikkea tapa tuotteistaa niitä.
– Ennen itse matka oli tärkeä. Nyt ihmiset hakevat elämyksiä ja kokemuksia. Kaamoskin osattiin lopulta tuotteistaa, hän sanoo.
Laukkanen nostaa esiin myös kulttuurin merkityksen Saariselän kehityksessä. Hänen mukaansa esimerkiksi Kaamosjazzien tuottajana ja Kultamuseon kehittäjänä tunnetun Kauko Launosen työ vaikutti koko alueen vetovoimaan.
Finnairin Kirsti Vaulamo puolestaan oli mukana rakentamassa yrittäjien kanssa ensimmäisiä ”Tonnilla tunturiin” -pakettimatkoja, jotka toivat uusia matkailijoita Lappiin. Myös Souvarit jätti jälkensä Saariselän historiaan.
– Souvarien tanssit vetivät väkeä, ja kuten Lasse Hoikka on sanonut, Lapin laulut olivat matkailijoille eräänlaisia matkamuistoja, Laukkanen sanoo.
Nyt moni tuon ajan kulttuuri-ilmiöistä on sittemmin muuttunut tai kadonnut kokonaan, ja kotimaiset hiihtäjät ovat vaihtuneet suurelta osin kansainvälisiin matkailijoihin.
Kun puhuttiin 8 000 vuodepaikasta, ihmiset kauhistelivat, ettei sellaista määrää koskaan tarvita. Nyt tiedetään, kuinka paljon suuremmaksi matkailu lopulta kasvoi.
Matkailun kasvussa Laukkanen näkee myös mahdollisia uhkia.
Häntä huolettavat erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoisen talviin, matkailun ruuhkautuminen ja ylihinnoittelu.
– Menestys ei saisi johtaa vauhtisokeuteen. Jos hinnat nousevat liian korkeiksi tai palvelulupaus ei täyty, ihmiset lähtevät muualle.
Hän uskoo silti Lapin matkailun tulevaisuuteen, mutta tietyillä reunaehdoilla.
– Luonnosta täytyy pitää huolta. Uusia tuntureita ei pitäisi enää vallata rakentamiselle, vaan kehittää jo olemassa olevia keskuksia ja rakennettuja alueita.
Saariselän vahvuutena hän pitää sitä, että alue on pysynyt suhteellisen kompaktina ja sulautuu edelleen tunturimaisemaan.
Lisäksi hän nostaa Saariselän erityispiirteenä esiin myös sen, ettei alueelle ole jäänyt “matkailun ruumiita” eli kesken jääneitä hotellihankkeita tai konkurssien kaatamia yrityksiä. Sen sijaan yrityksille on aina löytynyt jatkajia.
Nykyisin Saariselkä on jo tavallinen kylä päiväkoteineen ja vakituisine asukkaineen. Matkailukeskus on muuttunut paikaksi, jossa asutaan ympärivuotisesti ja eletään aivan tavallista arkea.
Saariselän alueen tulevaisuuden Laukkanen näkee pääosin valoisana, kunhan matkailun kasvu pysyy hallittuna. Hän muistuttaa, että kansainvälinen kiinnostus Lappia kohtaan on edelleen kasvussa, eikä matkailun huippua todennäköisesti ole vielä nähty.
Markku Laukkanen, Lapin matkailun edelläkävijät – kotimajoituksesta elämysteollisuuteen. Kustantaja Väyläkirjat 2026.
