Paikallisuutiset

Sujuva perhearki vaatii suunnitelmallisuutta

Suvi Niittyvuopio-Nieminen ja Teemu Nieminen asuvat Karigasniemellä kahden lapsensa kanssa. Piakkoin kolme vuotta täyttävä Káren-Ingá ja neljävuotias Elle-Máijá syntyivät Altassa Norjassa, missä Suvi ja Teemu asuivat seitsemän vuoden ajan. Kaksi vuotta sitten he muuttivat takaisin Suvin kotikylään Karigasniemelle.

Suvin ja Teemun nuorimman tyttären Káren-Ingán kasvot ovat päivettyneet. Vanhemmat kertovat, että perhe on viikonloppuna viettänyt paljon aikaa ulkosalla ja kelit ovat suosineet.

Karigasniemeä ympäröivä luonto oli yksi syy siihen, miksi Suvi ja Teemu päättivät muuttaa takaisin. Tuttuihin maastoihin on helppo lähteä ja kesäisin autolla tunturiin pääsee kotiovelta parissa kymmenessä minuutissa. Talvikelillä kotoa pääsee moottorikelkalla suoraan tunturiin, mikä on varsinkin Teemulle tärkeää, sillä näin hän pääsee helposti pilkille lähijärvelle tai kokemaan riekkoansat.

– Varsinkin keväällä vietämme mahdollisimman paljon aikaa koko perheen kanssa ulkona luonnossa liikkuen ja lapsetkin tykkäävät aina lähteä mukaan. Lasten mielestä eväiden syönti on varmasti kaikkein mukavinta, Suvi nauraa.

Paluumuuttajat

Suvi ja Utsjoelta kotoisin oleva Teemu ostivat Suvin suvulle kuuluneen talon Karigasniemeltä Inarijoen rannalta. Alun perin tarkoitus oli, että talosta tulisi vapaa-ajanasunto, missä Suvi ja Teemu voisivat yöpyä aina lasten kanssa Karigasniemellä vieraillessaan.

Suvin vanhemmat sekä laaja ystäväpiiri asuvat Karigasniemellä, joten Altassa asuessaankin he kävivät Suomessa usein. Hiljalleen ajatus paluumuutosta alkoi kuitenkin muotoutua.

– Hoksasimme sitten jossain vaiheessa, että nyt olisi hyvä aika muuttaa, kun lapset ovat vielä pieniä, he kertovat.

Perhe muutti Altasta Karigasniemelle kaksi vuotta sitten. Teemu löysi kirvesmiehen töitä Norjan puolelta Kaarasjoelta ja Suvi valmistui lastentarhanopettajaksi ja sai vakituisen viran Karigasniemen päiväkodilta.

Suurin ero lapsiperheen entiseen elämään verrattuna on Suvin mukaan se, että Karigasniemellä on vähän lapsia. Esimerkiksi Karigasniemen päiväkodissa on tällä hetkellä vain 11 lasta.

– Se oli iso muutos Norjaan nähden, koska siellä tottui siihen, että lapsia oli paljon. Täällä voi olla liikuntatuokioita, joihin tulee vain yksi lapsi oman lapsen lisäksi. Se tuntuu lasten arjessa, Suvi toteaa.

Pitkät välimatkat

Karigasniemeltä on kuntakeskukseen Utsjoelle matkaa sata kilometriä ja Ivaloon hieman enemmän. Pitkät välimatkat vaativat suunnitelmallisuutta.

– Jos tänne muuttaa, niin on otettava huomioon se, että lääkäriin on sata kilometriä ja muihin palveluihin voi olla vielä pitempi matka, Suvi kertoo.

Äkillisissä sairastapauksissa lääkärikäynti järjestyy onneksi myös Norjan puolella 18 kilometrin päässä Kaarasjoella. Lapsiperheelle tärkeät neuvolapalvelut sen sijaan ovat saatavilla kotona Karigasniemellä, myös saamenkielellä.

Nettipankki ja verkkokaupat ovat helpottaneet arjen sujumista. Lastenvaatteet saa tilatuksi helposti netistä eikä peruspankkiasioita hoitaakseen tarvitse ajaa Ivaloon asti.

– Olemme kyllä tuttuja paikallisessa postissa, sillä käymme vähän varsinaisesti missään ostoksilla, kuten Ivalossa tai Norjan puolella.

Suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä kuitenkin tarvitaan. Jos huomaa esimerkiksi tarvitsevansa jonkin tietynlaisen säilytyslaatikon vaatehuoneeseen, Karigasniemeltä sitä tuskin löytyy.

Kaikki ei myöskään onnistu vielä netin kautta. Esimerkiksi metsästyslupa-asioissa joutuu ainakin toistaiseksi käymään paikan päällä poliisiasemalla Ivalossa. Silloin on otettava töistä vapaapäivä, koska töiden jälkeen asioilla ”piipahtaminen” ei välimatkojen vuoksi onnistu.

– Silloin harmittaa, kun pitää ottaa työpäivä vapaaksi, sillä mahdolliset ylityövapaat mieluummin käyttäisi johonkin mukavaan tekemiseen. Mutta vaikka se harmittaa, ei tätä asuinpaikkaa kuitenkaan vaihtaisi sellaisen asian vuoksi, Suvi miettii.

– Ja siinä saa samalla hyvän tekosyyn käydä tutut moikkaamassa, Teemu lisää.

Kylien välistä yhteistyötä

Lapsiperheille suunnattua säännöllistä toimintaa Karigasniemellä on vähän. Lähin MLL:n paikallisyhdistys sijaitsee Inarin kirkonkylässä, hieman alle sadan kilometrin päässä. Siellä Suvi ja Teemu aikovat alkaa kulkemaan lauantaisin, sillä viikolla järjestettyihin tapaamisiin he eivät ehdi.

– Myös täällä Karigasniemellä järjestetään satunnaisesti liikuntatapahtumia, mutta ne vetävät huonosti porukkaa, Suvi kertoo.

Viikonloppuisin monilla perheillä on omat juttunsa, joten pienessä kylässä osallistujia ei aina riitä kaikkiin tapahtumiin. Teemu pelkääkin, että järjestäjiltä loppuu pian motivaatio osallistujien puutteessa

– Itse olemme kyllä ilman muuta lähteneet käymään, jos joku on jotain jaksanut järjestää, hän sanoo.

Myös Suvi kertoo arvostavansa sitä, että joku viitsii nähdä vaivaa järjestääkseen toimintaa. Viime aikoina kylässä on yritelty herätellä pienimuotoista seuratoimintaa ja lentopalloa lapsille.

Karigasniemellä on uusi liikuntahalli, joten puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiseen ovat periaatteessa hyvät. Tosin tänä keväänä hallilla on järjestetty opetusta koululla ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi ja liikuntakäyttö on sen vuoksi jäänyt vähemmälle.

Joka tapauksessa Suvi ja Teemu ovat tyytyväisiä elämäänsä pohjoisessa pikkukylässä. Karigasniemellä heillä on hyvä tukiverkosto, hyviä ystäviä sekä Suvin vanhemmat, jotka ottavat mielellään lapset hoitoonsa tarpeen tullen.

Jos jotain saisi kuitenkin toivoa, Suvi toivoisi kylälle säännöllistä, ammattilaisen ohjaamaa toimintaa lapsille. Myös yhteistyötä eri kylien välillä voisi olla enemmän.

– Aivan varmasti monet perheet olisivat valmiita ajamaan sata kilometriä Inariin osallistumaan vaikkapa hiihtokilpailuihin, jos kylien välillä tehtäisiin jollakin tapaa yhteistyötä, hän pohtii.

Sillä vaikka välimatkat ovat pitkiä, pohjoisen ihmiset ovat myös tottuneet niihin.

Jos tänne muuttaa, niin on otettava huomioon se, että lääkäriin on sata kilometriä ja muihin palveluihin voi olla vielä pitempi matka, Suvi kertoo.