Hyvinvointi

Näätämöjoesta ei ole vielä tänä kesänä saatu kyttyrälohia

Kyttyrälohta on jo noussut Näätämöjoen Norjan puolen jokiosalle Neidenelvalle.

Kyttyrälohta on noussut viime vuosina kahden vuoden välein Pohjoiseen jäämereen laskeviin jokiin, kuten Näätämöjokeen ja Tenojokeen. Näätämöjoesta saatiin verkoilla ja heittokalastaen kesällä 2019 kyttyrälohta arviolta usean kymmenen kalan verran. Ne olivat ohittaneet niille liian voimakkaan Neidenin Kolttakönkään kuohut könkään toiseen reunaan rakennettuja kalaportaita pitkin.

Tällä hetkellä kalaportaiden yläosan eteen laitetun videokameran avulla jokainen voi seurata kalojen nousua. Osoitteen skynordic.no kartasta Neidenelva on pohjoisimpana.

Arto Tarkiainen kalastaa kesäisin verkkokauden ajan Näätämöjoen alaosalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Juhannusviikolla verkkomiehet jo aloittivat pyynnin ja saivat useita lohia. Lohia tuli saaliiksi aina Opukasjärveltä asti. Itse en ole vielä vienyt verkkoja, mutta lähdössä olen joelle. Tämän kesän kyttyrälohista minulla ei ole tietoa, Tarkiainen kertoo.

Lapin Ely -keskuksen kalastuksenvalvoja Ari Kosusen mukaan hän ja valvontaparinsa Jari Korjus eivät vielä nähneet Suomen puolella saaliiksi saadun lohia.

– Verkkomiehiä ja vapakalastajia olemme nähneet jokivarressa. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tietoa siitä, onko joku saanut saaliiksi lohia tai kyttyrälohia. En ainakaan ole niistä kuullut mitään. Kesällä 2019 kyttyrälohia saatiin meidän puolelta jonkin verran, Kosunen toteaa.

Neidenelvaan on noussut runsaasti kyttyrälohia

Neideniläinen Esa Karjalainen heittelee mielellään kotijokensa rannalla Korpinivassa uistinta. Lähes heti kala nappaa, mutta irtoaa, samoin myös seuraava. Sitten saalis pysyy kiinni, mutta irtoaa aivan vesirajassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Muutama heitto ja taas on lohi kiinni. Nyt onni on kalastajan puolella ja kala pysyy kiinni uistimen kolmihaarakoukussa, kunnes rannalla vuoroaan odotellut Pekka Kaasalainen nappaa haavin käteensä ja rientää apuun.

Yhdessä miehet saavat lohen turvaan rantaruohikolle. Kalan laji ei yllätä. Se on kyttyrälohi eli kyttyrä. Pari napautusta kalan päähän papilla eli tappokalikalla. Sitten Esa verestää kalan ja suolistaa sen.

– Poikani ovat saaneet Neidenelvasta paljon kyttyrälohta. Se on hyvä ruokakala ja siksi minäkin täällä heittelen. Nyt kalastan tutuille, jotka tilasivat minulta muutaman ruokakalan. Kyttyrälohi on kirkkaana oiva ruokakala vaikkapa paistettuna, keitossa ja graavina. Helppoa kalastus nyt on, kun vielä tiedän mihin ja minkä väriseen uistimeen kyttyrä nappaa, Karjalainen paljastaa.

"Ole tarkkana kyttyrälohen kanssa"

Neidenelvens Fiskefellesskapin puheenjohtaja Karl-Magne Arvola muistuttaa, että kyttyrälohi on vieraslaji.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Se tietää sitä, että saaliiksi saatua kalaa ei saa vapauttaa takaisin jokeen. Kala on otettava ja laitettava jokivarteen sitä varten tuotuihin kannellisiin saaveihin tai roskiksiin. Tapettua kalaa ei saa heittää rannalle. Karhut haistavat kalan ja meille voi tulla tuosta karhuongelma. Tiedämme, että usea karhu asustaa seudullamme. Kyttyrälohi on juuri jokeen nousseena kirkaskylkisenä hyvä ruokakala, Arvola kehuu.

Hänen mukaan Fiskefellesskapilla on suunnitelma kyttyrälohien vähentämiseksi. Kalastuksenvalvojat ovat pyydystäneet kyttyriä ja käpälä-heittoverkosta saaduista kyttyrälohista kalastusseura ottaa geeninäytteet tutkijoille. Valvojat ovat jakaneet pyydystämiään kyttyriä paikalle tulleille katsojille. Suomalaisen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kalastuksenvalvojat voivat poistaa kyttyrälohia kalaportaasta jättäen portaaseen uimaan siellä olevat merilohet ( Salmo salar ). Kalastusseura suunnittelee myös sukeltajien palkkaamista selvittämään joesta paikkoja, mihin tuon vieraslajin yksilöt kerääntyvät.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro tietää, että kyttyrälohia on saatu heittokalastaen merestä Tromssaa kauempaakin. Tromsassa kalastajat saavat niitä heittäen rannalta.

– Tiedän, että niitä on noussut paljon myös muun muassa Neidenelvaan. Se oli jo ennustettavissa kesän 2019 kyttyrälohien määrän perusteella. Minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kyttyrälohta on noussut jokiin. Tenojoessa meillä on seurantalaitteet, mutta niiden keräämää tietoa emme vielä ole päässeet purkamaan. Kyttyrälohi on juuri jokeen nousseena hyvä ja maukas ruokakala, Erkinaro kertoo.

Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)

Tyynenmeren lohi, jota venäläiset ovat istuttaneet mm. omalle rannikolleen Kuolaan.

Kala on saanut nimensä koiraalle kutuaikana kehittyvästä kyttyrästä.

Juuri jokeen noussut kala on hopeakylkinen ja hyvä ruokakala.

Joessa urokselle kasvaa kyttyrä ja kalojen kyljet tummuvat; ei ole enää ruokakala.

Kyttyrälohta nousee nykyisin joka 2. kesä mm. Teno- ja Näätämöjokiin.

On vieraslaji, joka on otettava. Kalaa ei saa palauttaa jokeen.

Kala kuolee kudun jälkeen.

Kyttyrälohta ei ole paljoa tutkittu.

Kalalla on kalastajien keskuudessa monta nimeä, kuten mm. kyttyrä, gorba, pukke ja sputnik

Lue lisää mm. Luke.fi; google: kyttyrälohi.

Ilmoita asiavirheestä