Matkailulehti syntyi tarpeeseen

Saariselän Sanomat 30-vuotta

Hannu Rajala ja Matti Vesterinen olivat molemmat aikoinaan Lapinkävijöitä, 1960-luvulta alkaen. Hannu Rajala teki ensimmäisen kesälomareissunsa Lappiin, joka ylsi Käsivarren kautta Norjaan ja sieltä Saariselälle. Hän kulki paljon neljän hengen kaveriporukalla pitkin Lappia syksyisin vaeltaen ja talvisin lasketellen ja hiihtäen pääasiallisesti Ylläksellä ja Saariselällä.

– Edellisinä syksyinä aina päätettiin mihin seuraavaksi mennään. Halusin aikanaan nähdä omin silmin, että onko minua lapsena huijattu, löytyykö Lapista oikeasti Joulupukki ja Korvatunturi. Halusin nähdä paikan. Saimmekin hankittua Korvatunturin suuntaan rajavyöhykelut. Näin Lapin itäkairakin tuli tutuksi ja Pukinpaja Korvatunturin kupeessa nähdyksi.

Hannun ja Matin käynnit Saariselällä vain tihenivät. Molemmat olivat töissä Keski-Uusimaa-konsernin palveluksessa. Hannu oli Viikkouutiset-lehden markkinointipäällikönä ja Matti toimi päätoimittajana.

– Matti oli pitkänlinjan arvostettu journalisti ja toiminut aiemmin päätoimittaja useammassakin paikallislehdessä.

Kerran miehet sitten havahtuivat siihen ajatukseen, että Saariselän alueelle pitäisi tehdä oma lehti. Kaksikko näki lehden teon potenttiaalisena ideana. Niinpä seuraavana keväänä 1989 ensimmäinen Saariselän Sanomat-lehti ilmastyi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Se oli sellainen nelisivuinen tabloidilehti. Siitä se kaikki lähti sitten liikkeelle.

Kesän aikana molemmat lehtialan miehet päättivät muuttaa itsekin Lappiin.

– Ensin muutin minä ja muutaman kuukauden päästä Matti perässä.

He ehtivät asua Ivalossa, Törmäsessä ja Saariselällä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keski-Uusimaan konsernijohto sanoi, että on hieno idea alkaa tehdä lehteä Saariselällä.

– He lupasivat, että saisimme alkaa tehdä lehteä heidän piikkiin, mutta me halusimme Matin kanssa tehdä lehden itsellisenä. Ja sillä tiellä oltiin loppuun asti.

Saariselän Sanomien syntymän aikaan Saariselällä oli jo Tunturihotelli ja Riekonlinna. Kylpylähotellia alettiin silloin rakennella.

– Näimme, että tämä on nousevaa aluetta ja että lehdellä tulee olemaan tulevaisuutta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Saariselkä kartalla

Hannun hyvä ystävä Veikko Halonen oli Riekkohoteilleissa Paavo Holopaisen apulaisjohtajana. Hannu harrasti Veikon kanssa muun muassa purjehtimista Välimerellä.

– Meillä oli vankka luottamus toisimme. Veikko opastikin meitä Saariselän Sanomien alkumetreillä paikallisten toimijoiden luokse. Ensimmäinen lehti syntyi niin, että me Matin kanssa kuljimme Saariselällä nappaskengissä pakkassäässä. Kiersimme paikallisia yrityksiä läpi ja kerroimme alueen uudesta lehdestä.

– Matti oli myös suunnistuksen harrastaja ja karttamies. Hänellä oli kynä ja paperia mukana ja piirsi alueella kävellessään Saariselän alueen kartan kaikkine toimintoineen. Kartan ympärille aloimme hahmotella mökkien ja hotellien nimiä.

Samainen kartta on julkaistu tätä ideaa käyttäen Saariselän Sanomien lehdessä läpi 30 vuoden, mutta tietenkin päivitettynä alueen muutoksien myötä.

– Rohkaistuimme ensimmäisen lehden jälkeen. Timo Lankinen Tunturihotellista kysyi jo mainospaikkaakin etusivulle. Ilmoitimme hinnan ja he ottivat mainoksen.

Taitaapa Tunturihotellin mainos komeilla edelleenkin samalla paikalla vielä tänä päivänäkin.

Ideoita markkinointiin

Hannu ja Matti ideoivat välillä mitä mielenkiintoisempia tempauksia lehden markkinointia ajatellen. He pyysivät lukijoita lähettämään postikortteja kotiseuduiltaan.

– Vastalahjaksi kortin lähettäjä sai Saariselän Sanomat kotiinsa.

Postikortteja monia satoja ympäri Suomen. Myöhemmin lehti tuli maksulliseksi tilaajille.

Kerran Hannu neuvotteli Tampereen Ilveksen, Turun palloseuran, Hämeenlinnan pallokerhon ja Helsingin Jokereitten kanssa ilmoitustilasta Saariselän Sanomissa. Niinpä myös sovittiin, että kukin seura jakoi aina kotiottelussaan 500 kappaletta lehteä jäähallinsa istumapaikoille.

– Siinä jaettiin mukavalla tavalla tietoa Saariselän alueesta koko kotimaiselle jääkiekkokansalle.

Jatkaja löytyi

Saariselän yrityksetkin näkivät uuden lehden alueen profiilin kohottajana ja lähtivät innolla mukaan. Vuonna 1991 Saariselän Sanomat muuttui jo ison sanomalehden kokoiseksi lukupaketiksi. Myös lehden ilme muuttui ja se haki vielä omaa tyyliään. 2000-luvun alussa ikäkysymykset alkoivat tulla vastaan. Ensin Matti jäi eläkkeelle vuoden 2004 lopulla ja Hannu muutti Saariselältä takaisin Tuusulaan kesällä 2007.

– Sukupolven vaihdos alkoi olla tuolloin ajantasainen. Rekrytoimme uutta henkilöstöä sisään. Sain houkuteltua Heikki Oravan Oulusta mukaan lehtimaailmaan elokuussa 2003. Orava jatkoi päätoimittajana vuodesta 2005 alkaen Matin jäätyä eläkkeelle. Lopulta Heikki osti lehden kustannusoikeudet vuonna 2006 ja jatkoi sen tekemistä Saariselällä.

–En minä turhaan Heikkiä houkutellut mukaan. Minä tiesin, että lehdellä on tulevaisuutta ja näin sille löytyi hyvä, osaava jatkaja.

Tervettä kilpailua

Hannu Rajala käy edelleen 6-10 kertaa vuodessa Saariselällä. Tullessaan tunturiin, hän hankkii aina ensimmäisenä käsiinsä Saarselän Sanomat. Hän seuraa ja lukee lehteä edelleen silmä kovana. Rajala on tyytyväinen siihen, että lehti on jatkanut taivaltaan näinkin pitkään. Hän sanoo katsellensa lehteä hyvällä mielellä.

– On hienoa nähdä, että lehti on kehittynyt ajan myötä. Nyt on leveämmät hartiat tekijöillä, kun taustalla on suuri kustantamo. Jatkokehittelyllä on nyt suotuisammat olot. Meidän aikana oli myös paljon kilpailevia lehtiä. Inarissa ilmestyi parikin paikallislehtiä ja Saariselällä yksi. Välillä kilpailu sai ikäviäkin piirteitä.

– Me luotimme kuitenkin lehtemme tasoon ja tulevaisuuteen. Kilpailuhan aina virkistää ja voi luoda myönteistä kehitystäkin.

Hannu kertoo, että välillä saattoi olla yrityksiäkin, jotka pyrkivät määräilemään lehden sisältöä, mutta Sanomien miehet pitivät linjastaan tiukasti kiinni.

– Ilmoittaja ei määrännyt lehden sisältöä. Me itse päätimme aina jutuista, mitkä julkaisimme. Olimme sen suhteen kyllä itsepäisiä. Vaihtokauppoja emme tehneet, mutta luonnollisesti ymmärsimme hyvän yhteistoiminnan tärkeyden ja merkityksen sekä kaikkien alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa sekä myös viranomaisten, kuten esimerkikisi Inarin kunnan, Metsähallituksen ja silloisen maa-alueen omistajan Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Paperinen lehti aamukahvin kanssa

Ivalon lentokentälle saapuessaan Hannu yleensä vuokraa auton alleen ja ajelee sillä Saariselälle.

– Aivan ensimmäiseksi ajan Kaunispään Huipulle ja juon siellä tulokahvit. Ja jos paikka ei ole auki, niin ajelen sinne joka tapauksessa ja luon silmäyksen maisemaan. Sen jälkeen ajelen kylän keskeiset raitit läpi, pyörähdän myös laskettelukeskuksen parkkipaikalla. Ja sitten ajelen majalle. Tälläinen tulorituaali minulla on aina.

Alkutalvesta mies yleensä tarkistaa myös Saariselän latutilanteen.

– Olinhan toistakymmentä vuotta Latuhoito-osuuskunnan toimitusjohtajana.

Aamuisin Hannu haluaa aamukahvin seuraksi aina jotain perinteistä.

– Minä haluan lukea aamukahvipöydässä ison, paperisen sanomalehden ja sillä siisti. Digitaalinen lehtimaailma kehittyy koko ajan. Kyllä minullekin tulee joku lehti diginä. Mutta kyllä paperilehdellä on edelleen tulevaisuutta edessä, Hannu sanoo jämerästi.

Saariselän Sanomat nro 1, 1989:

Kun on lyhyenkin hetken pois Saariselältä, saa palatessaan ihmetellä alueen uudistumista. Rakentamisen ja palvelujen tuottamisen vauhti on valtava. Kuten tämän lehden kartasta käy ilmi ns.perinteisen Saariselän alueen rakennuskanta on runsaat sata majoitusrakennusta. Jo tällä hetkellä ns. Kaunispään kaava-alueen rakentaminen on pitkällä. Niihin palaamme tuonnempana ilmestyvässä toisessa lehdessämme. Samanaikaisesti palveluiden tuottaminen etenee edelleen pikavauhtia. Tässä muutama esimerkki. Matkailuneuvonta sijaitsee kesän aikana 4-tien P-alueella heti Saariselälle etelässä tullessa. Saariselän yhteistyöryhmän eli SYHRYn toimisto puolestaan sijaitsee Tunturihotellin alakerrassa. Myös alueen vastaanottojen tytöt ja pojat kertovat mielellään alueen palveluista. Alueen palvelutaso elää ja uudistuu kaiken aikaa. Vastikään alueelle on valmistunut Tunturileipomo, Huoneistohotelli Kontio, Ravintola Petronella, jonka vieressä toimii käsityö- ja matkamuistomyymälä Piella. Maaliskuun alkupäivinä valmistui K-kauppa Kuukkelin laajennus matkamuistomyymälöineen. Aloittelemassa ollaan mm. Partioaitan rakennustöitä.

Ilmoita asiavirheestä