Paikallisuutiset

Lohet välttelivät käpäläverkkoa Kolttakönkäällä

Näätämön Norjan puolen Neidenin kylän perinteinen käpäläkalastus käynnistyi vihdoin maanantaina. Tapahtuma veti Kolttakönkään rannalle lähes puolisen sataa katsojaa.

Ensimmäinen heitto saattoi olla ehkä liian matala, mutta joka tapauksessa heittoryhmä sai kesän ensimmäiset lohensa.

– Ei neljä pikkulohta ole kovin hyvä saalis. Meillä oli enemmän kaloja nuotassa, isojakin, mutta ne pääsivät karkaamaan, heittoryhmän johtaja Arild Sundfäer harmittelee.

Kolttakönkään eli Skoltefossenin heittoverkkokalastukseen pääsevät ottamaan osaa vain paikalliset maanomistajat. Kalastusoikeus on sidottu maanomistuksen määrään.

– Maata pitää omistaa vähintään viisi hehtaaria, niin silloin saa oikeuden käpäläkalastukseen, Sundfäer jatkaa.

Maanantaina kello 18 paikallista aikaa alkanut käpäläverkon heitto jatkuu parillisin tunnein aina seuraavaan päivään kello 14 alkavaan päivärauhoitukseen. Heittää saa vain kerran kahteen tuntiin, onnistui heitto sitten tai ei. Heittoryhmä jakaa saamansa kalat keskenään heittovuoron päätyttyä. Muutama saaliskala saattaa joutua tuoreeltaan sitä ennen pataan rannassa sijaitsevassa taukomökissä.

Käpälää päästiin heittämään vasta nyt, sillä korkea vesi oli tähän asti estänyt kalastuksen.

– Näin on. Heittotasanteen päällä on ollut vaarallisen paljon vettä, emmekä ole siksi uskaltaneet lähteä heittämään, Fiskefellesskapin Roy Mikkola toteaa.

Nyt heittotasanteen päällä on enää vain ohuelti vettä. Varovasti kolmihenkinen heittoryhmä eteni ja pääsi heittämään kesän ensimmäisen heittonsa.

Kalastusseura Neidenelvens Fiskefellesskapilla on suomalaisten kanssa sovittu tuhannen kilon kiintiö. Heittää saa peräkkäiset 20 päivää, mutta perjantaista kello 14 maanantaihin kello 18 käpäläverkko on varastossa kuivumassa.

Käpäläkalastus

Käpäläkalastus on Neidenissä ikivanha kalastusmuoto. Heittoverkon nimi käpälä tulee tiettävästi siitä, että verkko on muodoltaan kuin karhun käpälä. Koltat ovat perimätiedon mukaan kalastaneet heittoverkolla Kolttakönkäässä jo 1500-luvun lopulla. Kesän 2020 heittoverkko eli neideniläisittäin nuotta on paikallista tekoa.

– Viikko siinä talvella meni, kun sitä tein. Verkon solmuväli on 45 milliä ja sen lanka on nailonia, Erling Kristiansen paljastaa.

Käpäläryhmiä on tänä kesänä neljä.

(HK)