Paikallisuutiset
Suomi saa sanoa hyvästit nykyisille lumi- ja jäätalville
IPCC:n tuore erikoisraportti varoittaa jäätiköiden sulamisen ja merenpinnan nousun dramaattisista vaikutuksista ihmisille ja luonnolle. Suomessa ilmastonmuutoksen kiihtyminen tarkoittaa lumen ja jään merkittävää vähenemistä. Jäätiköt eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat lämmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Tulevien muutosten ja niistä koituvien haittavaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan vähentämään, kertoo hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tänään julkaistu erikoisraportti.
Lumi, jää ja ikirouta vähenevät maapallollamme hälyttävää vauhtia, kertoo hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore erikoisraportti. Raportti tarkastelee valtamerten ja kryosfäärin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. Kryosfäärillä tarkoitetaan maapallon lumen ja jään peittämiä alueita: kausittaista tai jatkuvaa lumipeitettä, manner- ja vuoristojäätiköitä, merten, järvien ja jokien jäätä, ikiroutaa sekä talvisin jäätyvää maata.
Tulokset ovat karuja. Merenpinta nousee 2,5 kertaa nopeammin kuin viime vuosisadalla. Suurin syy merenpinnan nousuun on jäätiköiden sulaminen. Paksun, yli viisi vuotta vanhan arktisen merijään osuus on jo vähentynyt 90 prosenttia, ja Keski-Euroopan jäätiköiden ennustetaan hupenevan olemattomiin tällä vuosisadalla.
– Kiihtyvä jään ja ikiroudan sulaminen ovat hälyttäviä merkkejä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Samaa kehitystä on ennustettu myös Suomeen. Esimerkiksi Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen .
Herkkä arktinen luonto
Ilmastonmuutos on jo muuttanut pysyvästi pohjoisen luontoa. Kylmiin ja lumisiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet yhä ylemmäs, ja ne ovat korvautuneet lämpimämmiltä alueilta levittäytyneillä lajeilla. Lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen on lisännyt maastopaloja etenkin pohjoisilla alueilla. Ikirouta on valtava hiilivarasto, jonka purkautuminen ilmakehään uhkaa kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Pohjoisessa ilmastonmuutos etenee nopeasti, sillä ilmasto lämpenee arktisilla alueilla yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Suomessa talvet ovat jo nyt siirtyneet 300 kilometriä pohjoiseen eli Lahden seudun 1980-luvun talvet vastaavat 2020-luvun Joensuun talvia. Tulevaisuudessa yhä useampi talvi voi olla Etelä- ja Lounais-Suomessa lumeton ja jäätön. Roudan määrä vähenee merkittävästi. Etelä-Suomen sisämaassa routaa voi olla vuosisadan lopulla vain puolet nykyisestä ja lounaiset saaristoalueet voivat olla pääosin roudattomia. Roudan ja pakkasen puute lisäävät esimerkiksi metsien tuholaisvaurioita, sillä aiempaa useammat tuholaiset selviävät talvista hengissä. Myös myrskytuhot lisääntyvät, kun puut kaatuvat puuttuvan roudan takia aiempaa herkemmin.
Monet lumeen sopeutuneet lajimme ovat ahdingossa. Lapin tunturilajisto on suurimmassa vaarassa hävitä Suomesta, sillä ilmaston lämmetessä metsäraja nousee yhä ylemmäs ja tunturipaljakan ala vähenee merkittävästi. Esimerkiksi tunturisopuli tarvitsee menestyäkseen kylmiä ja lumisia talvia. Naali ja tunturipöllö käyttävät sopuleita ravinnokseen, ja molemmat lajit ovatkin vaarassa hävitä Suomesta kokonaan. Ahma ja saimaannorppa ovat lumipeitteestä riippuvaisia, sillä ne tekevät pesänsä lumeen.
Merenpinta nousee
Merenpinnan nousu on kiihtynyt, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Grönlannin, Etelämantereen ja vuoristojäätiköiden jäät sulavat. Lisäksi meriveden lämpeneminen lisää veden tilavuutta, eli meret laajenevat, kun ne lämpenevät. Vaikka merenpinta keskimäärin nousee, havaittu muutos vaihtelee alueellisesti. Esimerkiksi pohjoisen Itämeren alueella maankohoaminen hidastaa merenpinnan nousua. Valtameret ovat lämmenneet sekä pintakerroksista että syvemmistä osista. Merissä esiintyy yhä useammin lämpöaaltoja, eli tilanteita, joissa meren pintakerros lämpenee poikkeuksellisesti aiheuttaen vakavan uhkan paikalliselle eliöstölle. Ilmiö johtuu ihmisten toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä: yli 90 % maapallon lisääntyneestä lämmöstä on varastoitunut meriin vuodesta 1970 alkaen.
Valtameret ovat sitoneet noin neljänneksen ihmisten ilmakehään päästämästä hiilidioksidista vuodesta 1980, minkä seurauksena meret ovat happamoituneet. Happamoituminen vaikuttaa merkittävästi meriluontoon ja merten kykyyn tuottaa ravintoa ihmisille.
– Ymmärryksemme ilmastonmuutoksen etenemisestä paranee jatkuvasti. Todennetut maailmanlaajuiset muutokset merissä sekä jää- ja lumiolosuhteissa koskevat suoraan myös Suomea. Raportti osoittaa, että meidän on sitouduttava ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Suomessa ja globaalisti, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski .
Kärsijinä rannikoiden ja arktisen alueen asukka at
Valtamerten pinta nousee kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta riippuen noin 28–110 cm vuosisadan loppuun mennessä. Raportin mukaan kerran sadassa vuodessa esiintyneet äärimmäiset tulvat muuttuvat etenkin päiväntasaajan tienoilla vuotuisiksi vuoteen 2050 mennessä. Jos sopeutumisen eteen ei tehdä merkittäviä ponnistuksia nyt, tulvavahinkojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyiseen verrattuna.
Tulvien alle ovat vaarassa jäädä erityisesti alavien rannikoiden miljoonakaupungit ja saarivaltiot. Sataa vuotta pidemmälle ulottuvat arviot ovat vielä epävarmoja, mutta ne ennakoivat korkeiden päästöjen jatkumisen voivan johtaa useiden metrien merenpinnan nousuun. Kryosfäärin muutokset vaikuttavat vesivaroihin ja siten energiantuotantoon ja kasteluun. Muutokset vaikuttavat myös puhtaan veden saatavuuteen vuoristoalueiden alaosissa sekä elintarviketurvaan ja ihmisten toimeentuloon arktisella alueella.
Aikaa puolittaa kasvuhuonepäästöjä
Jo puolentoista asteen nousu maapallon keskilämpötilassa tarkoittaa sitä, että Pohjoinen jäämeri on tulevaisuudessa ajoittain jäätön kesäisin. Raportin mukaan merien, jäätiköiden, lumipeitteen ja ikiroudan muutokset jatkuvat. Niiden voimakkuus kuitenkin riippuu siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä. Merten ja kryosfäärin muutoksia voidaan hillitä leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi lähivuosikymmeninä. Päästöjen vähentämisen lisäksi muutosten aiheuttamia haittoja voidaan vähentää sopeutumistoimilla. Toimia ovat mm. rannikkoalueiden tulvasuojelun parantaminen, luonnonsuojelualueiden verkostot, elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen sekä merten luonnonvarojen ekosysteemipohjainen hallinta ja kestävä hyödyntäminen.
Tilanne edellyttää poliittiselta järjestelmältä ja hallinnolta kykyä mukautua muutoksiin. Toimialat ylittävä yhteistyö ja kansalaisten ilmastotietoisuuden lisääminen on entistä tärkeämpää. Kun kansalaiset tuntevat ilmastonmuutoksen paremmin, heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Ihmiskunta voi vielä pelastaa osan lumen ja jään peittämistä alueista, mutta se vaatii välittömästi mittavia toimia päästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
– Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Meillä on kymmenen vuotta aikaa puolittaa globaalit kasvihuonekaasupäästöt, joten fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa tie eteenpäin. Tässä Antti Rinteen hallituksella on vielä paljon tehtävää. Ilmastonmuutoksen torjumisen olisi pitänyt näkyä voimakkaammin myös ensi vuoden budjettiesityksessä, Rahunen painottaa.
– Ilmastonmuutos on aikamme vakavin uhka luonnolle ja ihmiselle. Maailmalla merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Raportti antaa painavan muistutuksen siitä, miksi päästöt on nopeasti käännettävä laskuun kohti 1,5 °C tavoitetta. Nyt on aika toimia: kun vähennämme päästöjä ajoissa, jäävät ilmastonmuutoksen vaikutukset pienemmiksi, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
– Raportti kirittää myös Suomen ilmastotoimia. Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna, Mikkonen lisää.
"Ilmastonmuutos on jo muuttanut pysyvästi pohjoisen luontoa."