Hyvinvointi

Polkujuoksusta trendi

Kiilopään tunturimaisemissa järjestettiin heinäkuun alussa jo toista kertaa Suomen Ladun polkujuoksuviikko. Tarjolla oli eripituisia- ja vauhtisia lenkkejä kolmessa ryhmässä.

Polkujuoksun perheryhmään osallistui myös Elina Piiraisen ja Jussi Kallioniemen perhe. He tulivat Espoosta varta vasten polkujuoksuviikolle.

Perheryhmässä lapset ja aikuiset kulkivat yhdessä 5-12 kilometrin matkoja leikinomaisesti liikkuen ja ihmetellen kaikkea mitä tunturiluonto eteen toi.

– Tämä polkujuoksuviikko oli meille naulan kantaan. On mukavaa, kun välillä voin heittää oman vaativamman lenkin ja välillä olla taas lasten kanssa. Täällä pystyy nauttimaan menemisestä, sanoo Jussi Kallioniemi.

– Lapsiperheet on otettu tosi hyvin huomioon. Täällä on eritasoisia ryhmiä kuntoilijoille, aktiiveille ja perheille, Elina Piirainen lisää.

Jussi Kallioniemi juoksee vuoriultraa ja on myös polkujuoksun aktiiviharrastajia. Hän on juoksi vuonna 2010 Kolilla järjestetyn Vaarojen maratonin, joka on Suomessa ensimmäinen järjestetty polkujuoksutapahtuma. Siitä lähtien hän on juossut poluilla ja myös kilpailutasolla. Paras menestys on ollut neljäs sija Vaarojen maratonilla. Miehellä on kestävyysurheilutausta ja lisäksi hän on maastopyöräillyt sekä harrastanut kaverinsa kanssa seikkailu-urheilua.

– En ole ennen tajunnut, että polkujuoksua voi harrastaa koko perheen voimin, iloitsee perheenisä Jussi.

Elina ja Jussi perheineen ovat muutenkin ensimmäistä kertaa Kiilopäällä.

– Kiilopään poluilta löytyy kyllä noususummaa, mutta ei tietenkään samanlailla kuin Alpeilla. Mutta kyllä täällä on riittävän haastavaa. Ja täällä Lapissa silmä täällä lepää. Nyt on sattunut ihan hyvät säätkin.

– Polkujuoksuviikko innostutti nyt lajiin.Ensi vuonna tullaan uudestaan, jos hyvin kalenteriin sattuu, Elina sanoo.

Kiilopään pääopas Petri Kulha oli myös tyytyväinen polkujuoksuviikon antiin.

– Erityisesti olen pannut merkille porukasta huokuvan hyvän ryhmähengen ja iloisuuden sekä vetäjien innostuksen.

Ylen Mennään metsään -kampanja huipentuu tempauksella jokamiehenoikeuksien viemiseksi Unescon kulttuuriperintölistalle.

Mennään metsään -kampanja pyytää jokaista kertomaan, montako kertaa käy metsässä kahden syksyisen viikon aikana 24.9.-7.10.2018. Ylen nettisivuille tulevaan Mennään metsään -laskuriin merkataan kaikki käynnit metsässä, niin koirakaverin kanssa tehdyt kävelyt kuin sieniretket ja hetken rauhoittumisetkin. Jos osoitamme yhdessä, että jokamiehenoikeudet ovat jatkuvassa käytössä ja meille tärkeitä, voi haku Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle alkaa.

Unescon listalle pääseminen olisi vahva lisäsuoja usein itsestäänselvyytenä pidetyille jokamiehenoikeuksille. Jokamiehenoikeuksistahan ei ole yhtenäistä lakia, vaan niihin kuuluu se, mitä on perinteisesti pidetty kohtuullisena, haittaa aiheuttamattomana, ja jota ei ole laissa kielletty. Jokamiehenoikeudet ovat maan tapa. Monista jokamiehenoikeuksien osista on toki lainsäädäntöä eri laeissa. Suomi on hyväksynyt Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sopimus edellyttää aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista ja siirtämistä tuleville sukupolville. Nyt on mahdollista vaikuttaa oikeuteen mennä metsään myös tulevaisuudessa!

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääsevät vain sellaiset tavat, joita kansalaiset arvostavat ja käyttävät. Ylen Mennään metsään -kampanjan avulla saadaan näyttö siitä, että jokamiehenoikeudet täyttää nämä ehdot. Mitä enemmän metsäkäyntejä, sitä suurempi on kansalaismielipiteen painoarvo jokamiehenoikeuksien säilyttämisen puolesta.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääseminen ei ole helppoa. Hakuprosessi tulee kestämään kolmesta viiteen vuotta. Suuret suomalaiset luontotoimijat ja ulkoliikuntajärjestöt, esimerkiksi Suomen Latu, Metsähallituksen luontopalvelut, WWF Suomi, Finlands Svenska Idrottsförbund ja Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry ovat mukana kertomassa Mennään metsään -kampanjasta ja keräämässä metsäkäyntejä. Suomen Latu ja sen liki 200 jäsenjärjestöä ovat sitoutuneet vetämään hanketta eteenpäin. Jokamiehenoikeuksien taakse haetaan mahdollisimman laaja luontotoimijoiden joukko Suomesta, ja myös muista Pohjoismaista.