Hyvinvointi
Saariselän Sanomien arkistosta
Päivämukin: Nousu Pyhä-Nattaselle palkitsee huikeilla näkymillä
Julkaisemme uudelleen vuoden 2022 luetuimpia juttuja. Juttu on luettavissa maksutta. Pidämme sinut ajan tasalla Ylä-Lapin ilmiöistä ja ihmisistä myös ensi vuonna.
Sompion luonnonpuiston länsiosasta lähtevälle vaellusreitille on helppo löytää. Ajoaikaa Vuotsosta reitin lähtöpisteeseen kertyy vain viitisentoista minuuttia.
Hieman alle 180 neliökilometrin laajuinen Sompion luonnonpuisto perustettiin vuonna 1956, jotta alueelle tyypillinen metsä-, tunturi- ja suoluonto säilyisi koskemattomana. Puiston alueella liikkuminen on sallittua vain merkityillä reiteillä, mutta ne tarjoavat silti hienon mahdollisuuden tutustua Sompion luontoon ja hienoihin maisemiin.
Päiväretkikohteeksi mainiosti soveltuvaa Pyhä-Nattasen reittiä voi pidentää seitsemän kilometrin mittaiseksi rengasreitiksi, tai valita helpomman vaihtoehdon ja kiivetä parin kilometrin mittaisen nousun suoraan Pyhä-Nattasen huipulla sijaitsevalle entiselle palovartijanmajalle.
Retkeä suunnittelevien kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että verrattain lyhyestä pituudestaan huolimatta molemmat reitit sisältävät vaativia osuuksia, joten vaellusreitti ei sovellu huonokuntoisille tai liikuntarajoitteisille.
Sompion luonnonpuiston retkeilyreitit lähtevät Sompiojärventien varresta, jonne käännytään Vuotson majojen kohdalta. Risteyksessä on luonnonpuistoon opastava tienviitta.
Nousu Pyhä-Nattaselle
Noin kahdeksan kilometrin ajomatkan jälkeen vastaan tulee rengasreitin ensimmäinen lähtöpiste. Kohtaa merkkaa Sompion luonnonpuiston infotaulu.
Jos tiellä jatkaa vielä muutaman kilometrin verran eteenpäin, saapuu toiselle mahdolliselle lähtöpisteelle. Tässä kohtaa tietä on oikealla puolella puinen kyltti, joka osoittaa Pyhä-Nattasen reitille. Tien varressa on muutamia tasaisia kohtia, joihin voi pysäköidä auton.
Vihreillä tolpilla merkitty, noin kahden kilometrin mittainen reitti vie patikoijan Pyhä-Nattasen huipulle. Alku on helppokulkuista nousua pitkospuita pitkin. Pitkospuiden loputtua polku erottuu maastosta selkeästi, mutta polun pohja on kivinen ja juurakkoinen. Märällä säällä kulkiessa kannattaa muistaa, että puunjuuret ovat todella liukkaita.
Reitin alkuosa kulkee puurajan alapuolella ja näkymiä rajoittaa ympäröivä sekametsä. Ylemmäs noustessa havupuut jäävät taakse, kunnes vallalle pääsee tunturikoivu. Kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen huippua maisemat alkavat avautumaan ja paljastavat huikeat näkymät etelän suuntaan Sompiojärvelle sekä sen takana levittäytyvälle Lokan tekojärvelle. Kiikareiden avulla voi nähdä tarkemmin tekojärven alta säästyneet Mutenian kylän rakennukset.
Hieman ennen huippua reitti yhdyttää aikaisemmalta pysäköintipaikalta ja Naliojan laavulta tulevan rengasreitin. Maasto muuttuu kivikkoiseksi, mutta nousu ei kuitenkaan ole kovin jyrkkä.
Pyhä-Nattasen huipulta aukeavat maisemat ovat huikeat ja palkitsevat moninkertaisesti kiipeilyn vaivat. 360 asteen näköalapaikalta voi nähdä koillisessa muut Nattaset, joista selkeimmin erottuu Terävä-Nattanen nimensä mukaisen terävän huipun ansiosta.
Entinen palovartijanmaja toimii nykyisin päivätupana, missä voi lämmittää kaminan ja syödä eväät tuulelta suojassa. Päivätuvan yhteydestä löytyy kuivakäymälä.
Rengasreitti Pyhä-Nattaselle
Rengasreitille voi lähteä jommastakummasta jo mainitusta lähtöpisteestä. Jos valitaan tiellä ensimmäisenä vastaantuleva pysäköintipaikka, reitti kulkee ensin Nalijokea seuraillen Naliojan laavulle ja nousee sieltä Pyhä-Nattaselle. Matkaa huipulle kertyy hieman alle neljä kilometriä ja nousu tunturiin on jyrkkä ja kivikkoinen. Reitti on siis melko vaativa.
Huipulta rengasreitti laskeutuu kahden kilometrin mittaisen reitin alas jälkimmäiselle parkkipaikalle. Loppuosa reitistä kävellään tietä seuraillen takaisin reitin alkupisteelle. Noin seitsemän kilometrin mittaisen rengasreitin voi halutessaan kulkea myös vastapäivään, mutta silloin joutuu laskeutumaan rinteen jyrkimmän ja vaikeimman osuuden kiipeämisen sijaan.
Pyhä-Nattaselle järjestetään myös opastettuja päiväretkiä, jotka soveltuvat mainiosti niille, joilla ei ole omaa autoa käytössä. Neljä tuntia kestävän vaelluksen aikana opas kertoo muun muassa alueen geologisesta kehityksestä. Vaelluksella kuljetaan seitsemän kilometrin mittainen rengasreitti. Lisätietoja www.visitsompio.fi
Hyvä tietää
Sompion luonnonpuiston alueella liikkuminen on kielletty kaikkina vuodenaikoina muualla kuin maastoon merkityillä retkeilyreiteillä.
Roskaaminen on ehdottomasti kielletty.
Luonnonsuojelualueilla lemmikit on pidettävä kytkettyinä.
Sompiojärvellä on lintutorni, tulentekopaikkoja, telttailualue, laavu, kota, kuivakäymälä, kaivo sekä pysäköintialue.
Tulenteko on sallittua ainoastaan merkityillä tulentekopaikoilla.
Kalastus on sallittua ongella ja pilkkimällä Sompiojärvessä yleiskalastusoikeudella.
Sompion luonnonpuistossa suosittuja retkeilyaikoja ovat kesä- ja ruska-aika. Ruska on yleensä syyskuun alkupuoliskolla.
Pysäköintialueet ovat avoinna kesällä. Talviaikaan luonnonpuistoon pääsee hiihtäen.
Saariselän Sanomat kertoo, mikä tuoksuu tuntureilla.
Hyvinvointi
