Paikallisuutiset
Nuoriso suhtautuu huolettomasti UV-säteilyn aiheuttamaan ihosyöpäriskiin
Säteilyturvakeskuksen (STUK) teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ymmärtävät hyvin UV-säteilyn aiheuttaman ihosyöpäriskin. Kuitenkin nuorison keskuudessa riskiä pidetään pienempänä, mikä heijastuu myös auringolta suojautumiseen. Säteilyturvakeskus, Syöpäjärjestöt ja Ilmatieteen laitos haluavat muistuttaa huolellisesta UV-suojautumisesta, koska ihomelanooma on nopeasti yleistyvä syöpä ja riittävällä suojautumisella voitaisiin välttää jopa 95 % syöpätapauksista. Muista ihosyövistä poiketen melanoomaa esiintyy myös suhteellisen nuorilla ihmisillä.
STUKin marras-joulukuussa 2018 teettämän kyselyn mukaan kaksi viidestä (43 %) suomalaisesta pitää UV-säteilyä vähintään melko suurena riskinä omalle terveydelle. 15-25-vuotiaiden keskuudessa vain 31 % vastaajista pitää riskiä vähintään melko suurena. Kaikissa ikäryhmissä naiset pitävät auringosta lähtöisin olevaa UV-säteilyä suurempana riskinä kuin miehet ja myös suojautuvat auringolta miehiä paremmin. Kuitenkin lähes neljännes suomalaisista (23 %) polttaa ihonsa Suomessa auringossa vähintään kerran vuodessa. Alle 35-vuotiaat polttavat ihonsa auringossa vielä selvästi keskimääräistä useammin.
– Ihon polttaminen auringossa on tärkeä riskitekijä ihosyövän kehittymiseen. STUKin tavoite on parantaa ihmisten ymmärrystä säteilyn riskeistä. Se auttaa kansalaisia suojautumaan säteilyn haitoilta oikeissa kohdissa ja toisaalta pienentää huolta asioista, joiden riskimerkitys on vähäinen. Näemme selkeän yhteyden UV-säteilyn terveysriskin tiedostamisen ja aurinkosuojautumisen välillä ja siksi haluamme vaikuttaa erityisesti nuorten asenteisiin ja aurinkokäyttäytymiseen, sanoo STUK:in tarkastaja Anne Höytö .
Ilmatieteen laitoksen 1990-luvulla aloitettujen mittausaikasarjat osoittavat, että Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta suomalaiset voivat altistua haitalliselle UV-säteilylle suuren osan vuodesta.
Suojautumisrajana pidetty UV-indeksin arvo kolme on mahdollinen jo maaliskuussa.
– Suojautumista vaativia UV-säteilytasoja mitataan myös pitkälle syksyyn, jopa syyskuun loppupuolelle. Keskimäärin suojautumisraja saavutetaan tai ylitetään maan väestötiheimmällä eteläisen Suomen alueella 116 päivänä vuodessa. Aurinkomatkailusukupolven elinaikainen UV-säteilyaltistus sisältää kotimaassa saadun altistuksen lisäksi vielä etelän lomakohteissa kerätyn UV-säteilykuorman, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä .
Ihosyövät yleistyvät
STUKin kyselyn mukaan hieman alle kolmannes suomalaisista ottaa aurinkoa tarkoitushakuisesti. Tärkeimmät syyt auringonottoon ovat D-vitamiinin saanti, mielialan kohottaminen ja ruskettuminen. Selvä enemmistö vastaajista (60%) suhtautuu auringonottoon niin, että ei varsinaisesti ota aurinkoa, mutta oleskelee paljon ulkona. Auringonotto ruskettumistarkoituksessa on hieman vähentynyt kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Kaikkein nopeimmin yleistyvä syöpä on ihomelanooma. Syöpäjärjestöjen mukaan vuonna 2016 melanoomaan sairastui 975 miestä ja 972 naista. Tärkein melanooman riskitekijä on auringon UV-säteily.
– Ihosyöpien lisääntyminen johtuu väestön ikääntymisestä, mutta myös siitä, että auringossa oleskellaan enemmän vähissä vaatteissa. Ihon toistuva palaminen ja elinikäinen aurinkoaltistus lisäävät ihosyöpien riskiä. Varjo, vaatteet ja voide on helppo muistisääntö auringonsäteilyltä suojautumiseen, kertoo Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervonen .