Kulttuuri
Kuppilat kuntoon kultamailla
Toistaiseksi pohjoisin Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -jakso kuvattiin maaliskuun alussa Tankavaaran Kultakylässä. Perinteikkään Wanha Waskoolimies -ravintolan uudistuneelle ruokalistalle haettiin inspiraatiota kullankaivajien historiasta.
Suositussa Nelosen tositv-sarjassa kokki Jyrki Sukulan tehtävänä on auttaa erilaisten ongelmien kanssa painivia ravintoloitsijoita ympäri Suomen ja ulkomaita myöten. Tiukan tarkastelun kohteiksi joutuvat vähintäänkin ravintolan ruokalista ja miljöö, mutta usein myös markkinointi sekä läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Tankavaaran Wanha Waskoolimies on tähän mennessä pohjoisin ohjelmassa mukana ollut ravintola.
"Jokaisesta jaksosta halutaan tehdä erilainen, joten tietysti myös ravintoloiden täytyy olla erilaisia. Kohteita ei kuitenkaan valita aina sen perusteella, että ravintola olisi huono, vaan myös sen takia, että se on mielenkiintoinen ja sillä on selkeä ongelma", kertoo ohjelman tuottaja Maiju Lanamäki .
Tankavaarassa suurimpana haasteena oli saada ruokailijat matkustamaan 30 kilometrin päästä Saariselältä syömään Tankavaaraan. Sitä varten haluttiin korostaa ravintolan tunnistettavaa ja omalaatuista tyyliä, jolla erottautua muista alueen ravintoloista.
"Matkailussa on tällä hetkellä trendinä aitojen kokemusten ja ihmisten kohtaaminen. Halusimme luoda Wanhasta Waskoolimiehestä paikan sellaisille ihmisille, jotka etsivät rauhaa, hiljaisuutta ja eksotiikkaa, ja jotka haluavat pois Saariselän ihmisvilinästä ja katuvaloista", Lanamäki kuvailee.
"Reseptit matkustaa, raaka-aineet ei"
Jyrki Sukula ideoi perinteikkäälle ravintolalle uuden, sesongin mukaan vaihtuvan ruokalistan kullankaivuuteemalla. Aikaisemmin ravintolan ruokalista koostui pitkälti samankaltaisista annoksista kuin muissakin perinteisissä lappilaisissa ravintoloissa.
"Reseptejä on poimittu sieltä sun täältä. Kullankaivuuseen liittyy aina kansainvälisyys, kun ihmiset tulevat kultaesiintymän perässä eri puolilta maailmaa ja jättävät sinne oman jälkensä. Teemana on, että reseptit matkustaa, raaka-aineet ei", Sukula kertoo.
Ruoka-annokset ovat Sukulan mukaan hyvin yksinkertaisia ja äärimmäisen pelkistettyjä, mutta alusta loppuun itse tehtyjä ja ennen kaikkea maistuvia.
"Tänään syödään muun muassa mausteiden kanssa haudutettua riistamakkaraa, missä on höysteenä tölkkipapuja, sipulia ja tomaattia. Ja sitten on perunaa, naurista, juureksia ja muita sesongin mukaisia aineksia", Sukula esittelee ravintolan avajaisillan tarjontaa.
Vaikka ruokalistalta ei löydykään kaikkia perinteisiä lappilaisia ruokia, annoksissa suositaan aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita. Ruokalista vaihtuu sesongin mukaan kolme kertaa vuodessa.
"Täällä pohjoisessa eletään oikeasti sesongin mukaan, eli nyt talvella voisi saada madetta, mutta sen voi laittaa vain vaihtuvalla lounaslistalle, koska sitä ei saada joka päivä. Tuotteita voi käyttää myös pakastettuna, eli esimerkiksi puolukka vain paranee, kun se on käynyt pakkasessa."
Ravintolan vakituisia asiakkaita Sukula rauhoittelee. Mitään niin radikaalia ei ole tehty, etteikö ravintolaa tunnistaisi entisekseen.
"Asioita on ehkä ennemminkin terävöitetty, eli lappilaisuuden sijaan mennään kullankaivajien ruokaperinne edellä."
Ainutlaatuinen miljöö
Tuottaja Maiju Lanamäki kertoo, että ravintolan miljööseen ei haluttu koskea, koska se on jo nykyisellään ainutlaatuinen. Ainoastaan tilaratkaisuja selkeytettiin hieman.
"Täällä on usein asiakkaina isoja ryhmiä kerrallaan, joten tilaratkaisuissa on aikaisemmin menty pitkälti heidän tarpeidensa mukaan. Halusimme kuitenkin, että myös yksittäiset asiakkaat tuntisivat olonsa kotoisaksi ison ruokasalin puolella", Lanamäki kertoo.
Myös ravintolan tunnelmaan haluttiin tuoda aitoa tunnelmaa kynttilöiden ja takkatulen avulla.
"Halusimme, että asiakkaalle syntyy muistijälki ainutlaatuisesta tunnelmasta, joka tulee jo niinkin yksinkertaisista asioista kuin savun tuoksusta ja takkatulen rätinästä heti, kun hän astuu sisään."
Yhtenä haasteena Lanamäki mainitsee Lapissa vallitsevan työvoimapulan: Miten saada osaavaa henkilökuntaa sesongista toiseen, kun ei voi taata kokovuotista työpaikkaa? Erikoista Kultakylässä on myös se, että toisin kuin muualla Lapissa, vilkkain sesonkiaika on kesäaikaan.
"Miten saada ihmiset Tankavaaraan myös talvella, siihenkin olemme pyrkineet löytämään vastauksen", Lanamäki sanoo.
Kokonaisuus kunnossa
Wanhan Waskoolimiehen omistaja Marko Touru on tyytyväinen lopputulokseen, vaikka ei ole vielä nähnyt jakson kuvausmateriaalia.
"Kyllähän siitä oli hyötyä, kun Jyrkin kaltainen ammattikokki tulee ulkopuolelta arvioimaan toimintaa", Touru kertoo.
Mies myöntää, että aivan suoraan hän ei ohjelman tekoon suostunut, vaan halusi ensin miettiä asiaa rauhassa.
"Kyllähän siinä heräsi ajatuksia, kun on tietynlainen formaatti taustalla", hän sanoo. Lopulta hän kuitenkin päätti ottaa haasteen vastaan.
Tourulla on itsellään kokkitausta ja hän on pyörittänyt Wanhan Waskoolimiehen ravintolaa Tankavaarassa neljä vuotta. Vaikka varsinaisia ongelmia ravintolanpidossa ei ole ilmennyt, mies uskoi, että joissain asioissa voisi silti olla parannettavaa.
"Esimerkiksi tarjolle laitossa Jyrki otti käyttöön vaskoolilautaset, jotka sopivat kullankaivajateemaan täydellisesti. Aikaisemmin ne olivat olleet meillä vain kaapissa. Jyrki niin sanotusti viilasi kokonaisuuden kuntoon."
Wanha Waskoolimies -jakso näytetään Nelosella huhtikuun 10. päivänä. Se on samalla sarjan neljännen kauden päätösjakso.
