Hyvinvointi

Lapin kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat

Kultareitin avaaminen toi lisää retkeilijöitä Lemmenjoen kansallispuiston kesään

Lapin matkailun kasvu ja pohjoisen luonnon vetovoima nostivat Lapin seitsemän kansallispuiston käyntimäärät vuonna 2018 ennätykselliseen 1,33 miljoonaan käyntiin. Urho Kekkosen, Riisitunturin ja Lemmenjoen kansallispuistot kasvattivat selvästi käyntimääriään.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto säilytti ykkössijansa Suomen suosituimpana kansallispuistona 549 200 käynnillään. Lapissa ja koko Suomessakin käyntimäärien suurin absoluuttinen kasvu oli Pyhä-Luoston kansallispuistossa, jonne tehtiin 174 400 eli yli 25 300 käyntiä edellisvuotta enemmän. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutukset puistojen lähiseudulla nousivat lähes 143 miljoonaan euroon.

Myönteistä kehitystä ja luontoon tukeutuvan matkailun kestävyyttä vaarantaa kuitenkin kansallispuistojen rahoitusta uhkaava lasku.

Kaikkiin Suomen 40 kansallispuistoon tehtiin viime vuonna noin 3,2 miljoonaa käyntiä.

Käyntimäärien lisäyksen myötä kansallispuistokävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutukset kasvoivat viime vuonna lähes 143 miljoonaan euroon. Osalle kävijöistä kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde, ja heidänkin rahankäyttönsä tulovaikutus aluetalouteen Lapissa oli 82 miljoonaa euroa.

Lämmin kesä houkutti kansallispuistoihin

Hellekesä ei Lapissa ajanut sisätiloihin varjoon, vaan houkutti ulos luontoon. Lumettoman ajan käyntimäärät lisääntyivät muun muassa Pyhä-Luostolla ja Pallas-Yllästunturilla.

Sään lisäksi myös tuore mahdollisuus maastopyöräilyyn näissä kansallispuistoissa on varmasti ollut yksi kesämatkailun houkutin. Erityisen ilahduttavaa oli, että aiemmin kovin hiljainen toukokuu vilkastui selvästi Pyhä-Luostolla, ja että uuden Kultareitin avaaminen toi lisää retkeilijöitä Lemmenjoen kansallispuiston kesään. Luontomatkailutoimijoiden yhteistyö Lapin kesämatkailun lisäämiseksi alkaa siis tuottaa tulosta.

Haasteita kansallispuistojen kunnossapidolle

Lapin luonto houkuttaa yhä enemmän ihmisiä retkeilemään ja viihtymään kansallispuistoissa ja nauttimaan luonnon hyvinvointivaikutuksista. Kansallispuistojen rahoitus on aleneva, ja käyntimäärien lisääntyessä se tarkoittaa vähemmän rahaa per asiakas käytettäväksi puistojen kunnossapitoon, kuten kuluvien rakenteiden uusimiseen, jätehuoltoon ja polttopuiden hankintaan ja sitä kautta luontomatkailun kestävyyteen.

– Matkailun kestävyyteen kuuluu paljon eri osatekijöitä. Luontoon tukeutuvan matkailun osalta olennaista on kohteiden luontoarvojen säilyminen. Jos kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteisiin ei voida satsata, vaarantuu käytön ohjaus, mikä puolestaan vaarantaa luontoarvoja, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen toteaa.

Tilaa Saariselän Sanomat tästä https://www.saariselansanomat.fi/neoproxy/neo/neoproxy.dll?tem=order&PRINT_PAPER_ID=106&epaper_id=117&mobile=0

Kansallispuistokäyntien terveyshyötyjä

Retket kansallispuistoihin, Suomen luonnon huippukohteisiin, kampittavat stressin. Metsähallituksen selvityksien mukaan elinvoimaisuus ja onnellisuus kohenevat retkillä Suomen kansallispuistoihin ja muihin laadukkaisiin luontokohteisiin. Erityisesti ruuhkavuosi-ikäisten, naisten ja lasten hyvinvointi kasvaa kansallispuistoissa liikuttaessa.

Retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä ja saa unohtamaan arjen murheet. Koetut terveyshyödyt ovat merkittävämpiä luonnon helmassa yöpyjillä verrattuna päiväretkeilijöihin, ja kansallispuistoon kauempaa matkaavat kokevat fyysisen hyvinvointinsa lisääntyvän enemmän kuin lähialueilta tulevat kävijät. Porukalla kulkevien sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy ja ystävyyssuhteet lujittuvat. Retkeilijät nauttivat myös fyysisesti: esimerkiksi puhdas ilma ja hiljaisuus tekevät hyvää keholle.

Kansallispuistot ovat merkittävä liikuntapaikka suomalaisille ja niissä liikutaan pääosin omin voimin. Kansallispuistoretkillä patikoidaan, pyöräillään, melotaan ja hiihdetään pitkiä matkoja. Esimerkiksi Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa liikuttiin omin voimin yhteensä noin 10,2 miljoonaa kilometriä vuonna 2017. Tämä vastaa suunnilleen yhtä pitkää matkaa kuin kuljettaisiin lihasvoimin 255 kertaa maapallon ympäri.

Luonnossa kulkeminen ja eräharrastukset ovat terveydenhuollon ja kansanterveyden näkökulmasta myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus. Metsähallituksen vuosina 2015–2017 toteuttamien kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä 87 prosenttia kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten keskiarvo oli 4,36 asteikolla 1–5, jossa 1= täysin eri mieltä, …, 5 = täysin samaa mieltä.

Kävijät arvioivat saamansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti. 100 euroa on vastausten mediaani eli keskimmäinen arvo. Kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella voidaan suunta-antavasti arvioida esimerkiksi kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2017 vierailleiden henkilöiden kokemiksi terveysvaikutuksiksi noin 310 miljoonaa euroa.

Retki kansallispuistoon kohentaa tehokkaasti mielialaa ja elvyttää stressistä. Puistokäynnit vaikuttavat lisäävän tyyneyttä ja rauhallisuutta, onnellisuutta, elinvoimaisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentävän alakuloisuutta etenkin 26–50-vuotiailla.

Vaikka retkeilyä ja patikointia harrastavista suomalaisista enemmistö on miehiä, naiset ammentavat luonnosta enemmän energiaa kuin miehet Metsähallituksen selvityksien mukaan. Naiset raportoivat miehiä useammin hyvinvointinsa parantuneen kansallispuistokäynnillä. Naiset myös arvioivat myönteiset vaikutukset kestoltaan pidemmiksi kuin miehet.

Metsähallituksen selvitysten mukaan aikuiset kokevat, että luonnossa liikkuminen tarjoaa lapsille virikkeellistä ja kehittävää toimintaa. Aikuisten mukaan lapset nauttivat luonnossa ja yhdessä olemisesta sekä tunsivat liikkumisen riemua. He saavat myönteisiä kokemuksia itsensä toteuttamisesta ja oppivat uusia taitoja ja asioita. Luonnossa liikkumisen koetaan vaikuttavan myönteisesti myös lasten mielikuvitukseen, luovuuteen ja oivaltamiseen.