Paikallisuutiset

Kestävä kehitys kuuluu Kiilopään perimään – Nyt se halutaan tuoda entistä näkyvämmäksi osaksi tunturikeskuksen toimintaa

Tällä hetkellä Kiilopäällä panostetaan Sustainable Travel Finland -ohjelmaan. Se on kuitenkin vain yksi askel kestävän matkailun kehittämispolulla.

Luonto on aina näytellyt pääosaa vuonna 1964 perustetun Suomen Latu Kiilopään tarinassa. Ekologinen ajattelutapa ja luontoarvojen kunnioittaminen on ollut toiminnan keskiössä jo kauan ennen kuin niistä tuli osa julkista keskustelua ja matkailun vaatimuksia.

Nyt kestävän kehityksen eteen tehty työ halutaan tehdä entistä näkyvämmäksi myös Kiilopään asiakkaille, ja ensimmäinen etappi siinä saavutettiin viime vuoden lopulla, kun Suomen Latu Kiilopäälle myönnettiin Green Key -ympäristösertifikaatti.

Green Key on yksi maailman johtavia matkailualan ympäristömerkkejä. Merkin kansainvälisyys oli yksi syy, miksi se haluttiin myös Kiilopäälle, hakuprosessia oman siivoustyönjohtajan työnsä ohessa hoitanut Aino Haaraoja kertoo.

– Green Key -sertifikaattiin päädyttiin, koska se on yleinen matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalla. Se on kansainvälisesti tunnettu sertifikaatti ja asiakkaat tunnistavat sen.

Sertifikaatin vaatimukset ovat tiukemmat kuin Suomessa tällä hetkellä voimassaoleva ympäristölainsäädäntö, mutta kriteerit täyttyivät lopulta melko helposti, vaikkakin paperitöitä sertifikaatti teetti runsain mitoin.

– Kiilopäällä on jo tehty paljon niitä asioita, joita sertifikaatin saamiseksi vaaditaan. Kiitos kuuluu Suomen Ladun ja tämän talon johdolle ja päättäjille, joilla on ollut pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ajattelua. Vastuullisuuteen on investoitu jo ennen kuin asiat ovat nousseet nykyisellä tavalla tietoisuuteen, Haaraoja jatkaa.

Green Key -sertifikaatin saanut kohde sitoutuu kasvattamaan ympäristövastuullisuuttaan vuodesta toiseen pienentääkseen toimintansa ympäristövaikutuksia. Ei siis riitä, että sertifikaatti on kerran myönnetty, vaan jatkotoimia vaaditaan senkin jälkeen. Seuraavaksi Kiilopäällä onkin vuorossa luontoliikuntakeskuksen hiilijalanjäljen laskeminen.

Kestävän matkailun kehittämispolulla

Nepu Šahinpašić aloitti tammikuussa Kiilopäällä vuoden kestävän digihankkeen projektipäällikkönä. Työnkuvaan kuuluu myös Sustainable Travel Finland (STF) -sertifikaatin hankkiminen Suomen Latu Kiilopäälle. Se ei ole helppo tehtävä, mutta hyvä alku on jo olemassa.

– Green Key on ollut myös STF-polulla hyvä pohja, koska niissä on paljon yhteneväisyyksiä ja samoja suunnitelmia voi käyttää hyödyksi molemmissa. Kun Green Key -sertifikaatin eteen on työ tehty kunnolla, se auttaa todella paljon STF-sertifikaatin saamisessa, Šahinpašić sanoo.

Sustainable Travel Finland -ohjelmassa otetaan huomioon paitsi matkailuyrityksen jättämä ekologinen jalanjälki, myös sen taloudellinen ja sosio-kulttuurinen vaikutus toiminta-alueellaan. Vaikka kaikki kolme eri ulottuvuutta ovat keskenään samanarvoisessa asemassa, Šahinpašićin mukaan etenkin sosio-kulttuurinen ulottuvuus on Kiilopäällä poikkeuksellisen moninainen.

– Sosio-kulttuuriset asiat tarkoittavat sekä henkilökunnan, asiakkaiden kuin myös paikallisten asukkaiden ja heidän hyvinvointinsa ottamista huomioon. Täällä toimimme lisäksi saamelais- sekä poronhoitoalueella, hän huomauttaa.

STF-merkin saamiseksi yrityksen on laadittava toiminnalleen kestävän matkailun kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on, että sertifikaatin saavuttaneella yrityksellä on ohjelman päätteeksi käytössään kestävän matkailun kehittämisen työkalupakki, jonka avulla vastuullisten valintojen omaksuminen yrityksen arkeen helpottuu.

STF-merkin saavuttaminen nähdään Kiilopäällä tärkeänä askeleena kestävän kehityksen polulla.

– Se kuuluu latulaisuuteen. Jos näitä tekoja ei olisi tehty eikä tehtäisi, asiakkailta tulisi aivan varmasti palautetta. He tulevat tänne luonnon takia ja osaavat vaatia toimia kestävän kehityksen hyväksi, Šahinpašić toteaa.

Pienistä puroista isoja virtoja

Työtä kestävän kehityksen hyväksi Kiilopäällä tehdään jatkuvasti, mutta ei pelkästään sen vuoksi, että sertifikaattien kriteeristö saataisiin täytettyä.

Viimeisimpänä kehitysaskeleena on Suomen Kasviöljykierrätys Oy:n kanssa tehty sopimus yhteistyön aloittamisesta. Kiilopään keittiössä syntyvä paistorasva hyödynnetään jatkossa teollisuudessa joko voiteluöljynä tai polttoaineena.

– Käytetty paistorasva varastoidaan 200 litran tynnyriin, josta se kulkeutuu aina tynnyrin täyttyessä Ouluun välivarastoon ja sieltä jatkaa matkaansa Suomen Kasvisöljykierrätys Oy:n tehtaalle. OAK:n kuljetus tuo muutenkin tavaraa alueelle ja kulkiessa he vaihtavat täyden tynnyrin tyhjään, joten se ei tarvitse erilliskuljetusta, Aino Haaraoja kertoo.

Hän kannustaa myös muita alueen yrityksiä aloittamaan paistorasvan ja -öljyn kierrätyksen. Saariselällä ravintoloita on paljon, ja tällä hetkellä käytetty paistorasva hävitetään sekajätteen seassa.

Kiilopäällä kerätään myös biojäte, jonka keräyksestä on tehty sopimus Lassila & Tikanojan kanssa, joka kerää biojätettä myös muista tunturikeskuksista. Lisäksi sama firma kerää Kiilopäältä myös pienmetallin ja lasin, mutta muovi sen sijaan päätyy vielä sekajätteen sekaan.

Haaraoja toivookin, että kaikki Saariselän alueen asukkaat ja alueella toimivat yritykset heräisivät vaatimaan, että kierrätysmahdollisuudet saataisiin toimimaan moitteettomasti.

– Heitän haasteen myös Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecolle, että he toimittaisivat pikaisesti biojätteen keräysastiat Saariselkä-Kiilopää-alueelle ja yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa aloittaisivat keräämään sekä yritysten että kotitalouksien biojätteen, hän päättää.

"Työtä kestävän kehityksen hyväksi Kiilopäällä tehdään jatkuvasti, mutta ei pelkästään sen vuoksi, että sertifikaattien kriteeristö saataisiin täytettyä.

Viestintä on tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta

Suomen Latu Kiilopään vuoden mittaisen digihankkeen tavoitteena on kehittää muun muassa Kiilopään digitaalista näkyvyyttä sekä uusia tapoja olla yhteydessä asiakkaisiin.

Hankkeen projektipäällikkö Nepu Šahinpašić näkee työnsä kuitenkin ennen kaikkea viestinnällisenä haasteena: verkkosivuille tulee teknisiä uudistuksia, mutta pääpaino on sisällössä. Esimerkiksi vastuullisuus tulee näkymään entistä enemmän myös Kiilopään viestinnässä asiakkailleen.

– Verkkosivuilla on jo nyt tarvittavat tiedot, mutta esimerkiksi vastuullisuus-teemaan liittyen haluamme, että ihmisille kerrotaan myös, miksi näin tehdään: miksi jokin on tärkeää ja mitä hyötyä siitä on.

Šahinpašić haluaa tuoda nykyistä enemmän esille myös sitä, että Kiilopää sijaitsee saamelais- ja poronhoitoalueella.

– Moni eurooppalainen ei tiedä, että alueella asuu koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Haluamme kertoa Kiilopään asiakkaille heistä sekä siitä, mitä kaikkea siihen liittyy.

Digihankkeessa kyse on myös asiakaskokemuksesta. Šahinpašić tähtää siihen, että hankkeen aikana Kiilopään verkkosivuille saadaan lisää elävyyttä ja dynaamisuutta. Se tapahtuu esimerkiksi videoiden avulla.

– Tarkoitus on, että faktat löytyvät helposti, mutta että sivuilla olisi myös viihdyttävää sisältöä, hän sanoo.

Digihanke leikkaa läpi kaikki Kiilopään nykyiset toiminnot ja yhtenä tarkoituksena on selvittää, mihin suuntaan palveluita on lähdettävä kehittämään. Henkilökohtaista asiakaspalvelua ja sen tärkeyttä ei digihankkeen aikana silti unohdeta, Šahinpašić vakuuttaa.

– Verkkosivut palvelevat 24/7, mutta ei ole tarkoitus, etteikö tarjottaisi myös henkilökohtaista palvelua. Kiilopään asiakaskunta on vakiintunutta, mikä kertoo siitä, että paljon on tehty jo oikein, mutta ei ole mitään syytä, miksei niin tapahtuisi jatkossakin.

SAILA VAARA