Paikallisuutiset
Asuntoseminaari etsi ratkaisuja Inarin asuntopulaan
Asunnontarvitsijoiden joukossa Ivalo on suosituin, mutta heti perään tulevat Inari ja Saariselkä
Asuntopula vaikeuttaa kaikkea Inarin kunnan alueella olevaa toimintaa ja kunnan tavoite on se, että yhteiskunnan rattaat pysyvät liikkeellä, sanoi Inarin valtuuston puheenjohtaja Janne Tervahauta avatessaan Inarin kunnan asuntoseminaarin. Inarin kunnan asuntojonossa on 150 - 170 jonottajaa. Tämä jono täytyisi saada lyhenemään. Moni matkailualan osaakin haluasi muuttaa Inariin.
Inarin kunnan tehtäviin kuuluu asuntopulan ratkaiseminen, mutta ei ihan niin, että kunta lähtisi uusia vuokra-asuntoja kiivaasti rakentamalla asuntopulaa poistamaan. Valtuuston puheenjohtaja Janne Tervahauta näki asian niin, että kaikki alueen toimijat muodostavat kunnan.
– Meitä on täällä laaja joukko toimijoita, jotka voivat yhdessä etsiä asiaan ratkaisuja. Kunnalla on sitten vielä oma rooli kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen luomisessa.
Inarin vuokra-asuntoyhtiöllä pääpaino vanhojen asuntojen peruskorjaamisessa
Inarin vuokra-asuntoyhtiön toimitusjohtaja Sampo Kirjarinta muistutti, että kunta kantaa vastuuta asuntorakentamisesta aika tavalla, sillä yhtiöllä on noin 550 asuntoa. Luku on suuri väestömäärältään Inarin kokoiselle kunnalle, mutta suuri on asuntojonokin.
– Viimeisen neljän vuoden aikana yhtiöllä on ollut keskimäärin sisällä 150-170 hakemusta. Tyhjät asunnot menevät käytännössä kädestä suuhun, yhtään ei ole viikkoa kauemmin vapaana, hän sanoi.
Joskus kunnalla oli vaikeuksia saada yksittäisiä, kolmen tai neljän makuuhuoneen asuntoja vuokrattua, mutta nyt nekin ovat suosiossa. Yhtiön pääpaino on vanhojen asuntojen peruskorjauksessa. Vähän yli kolmen miljoonan liikevaihdolla se pystyy korjaamaan olemassa olevia kohteita.
Asuntoseminaarissa Kirjarinta toi esille, että yhtiö on viime aikoina panostanut asiakaspalveluun ja samalla nettisivuihin ja chattiin. Vuorovaikutus on sujuvaa, mutta suurinta ongelmaa, asuntopulaa, se ei tietenkään poista.
– Eniten asuntoja haetaan Ivalosta ja täältä halutaan pieniä rivitaloasuntoja, yksiöitä ja kaksioita. Myös kolmioita kysytään, mutta niitä valmistuu ja vapautuu harvemmin.
Matkailujohtajat ja matkailun huippuosaajat, haluaisivat muuttaa Helsingistä Inarin kuntaan
Toimitusjohtaja Taru Lehtonen Valo Luxury Retreats Oy:stä toi terveiset Saariselältä ja hän nosti Saariselän matkailukylän palvelut ja tarjonnan erittäin korkealle. Saariselällä on korkeatasoista majoitusta, hyvät lentokenttäyhteydet, korkeatasoiset ravintolat ja tasokkaat aktiviteetit. Merkitystä on myös ajomatkalla Ivalon kentältä Saariselälle. Matka on lyhyt ja miellyttävä ja maisemia katsellessa pääsee heti tunnelmaan.
– Inarin kunta on yhteistyökykyinen. Olemme tehneet monen kunnan kanssa yhteistyötä ja tiedän, että Inarin kunta on nopea toimissaan. Täällä osataan kantaa vastuuta ja meillä on jaettu visio laadukkaasta luontokohteesta. Täällä kunta tekee yhteistyötä ja haluaa panostaa laadukkaaseen matkailuun. Ei täällä haluta rinteeseen hampurilaisravintolaa ja vilkkuvia valoja.
Toimitusjohtaja Lehtosen mukaan matkailujohtajat ja matkailun huippuosaajat, haluaisivat muuttaa Helsingistä Inarin kuntaan. Intoa muuttamiseen on, mutta into loppuu, kun tarjolla ei ole tyylikästä omakotitaloa järven rannalla.
– Kun he haluavat muuttaa tänne, niin he haluavat jotain muuta kuin kolmio Kalliosta-tyyppisen ratkaisun. Monesti on rekrytointivaiheessa jouduttu siihen tilanteeseen, ettei tänne voikaan lähteä, kun ei löydy sopivaa paikkaa asua.
– Kausityöntekijöiden saatavuus on asia, mikä ehkä laittaa meidätkin sijoittamaan jossakin vaiheessa. Ei ole poissuljettua, ettemmekö lähde jossakin vaiheessa rakentamaan asuntoja kausityöntekijöille, kertoi Lehtonen.
Suomen upeinta kuntaa kelpaa ja pitää markkinoida
Asuntoseminaarissa järjestettiin myös pienimuotoinen paneelikeskustelu, jossa pohdittiin lääkkeitä asuntopulaan. Paneelikeskustelija, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari arveli, että hänen panostuksensa ongelman ratkaisemiseen on ainakin se, että hän joka käänteessä markkinoi Inaria.
– Kun olen kunnan edustajana jossakin tilaisuudessa, niin esittelen itseni ja sanon, että olen Inarista, Suomen suurimmasta kunnasta. Tuskin ne osanottajat minua muistavat, mutta uskon että he muistavat sen, että siellä oli joku kaveri, joka todellakin sanoi olevansa Suomen suurimmasta kunnasta.
Huotarin mukaan Inarin kunta on tehnyt onnistunutta työtä sen eteen, että kuntaan on turvallista muuttaa ja rakentaa.
– Meillä on kouluverkosto ja talous kunnossa. Tonttitarjontaa löytyy. Meillä on upea Inarijärvi ja olemme kiinnostava monikulttuurinen kunta. Ja vaikka olemme pohjoisessa, niin meillä on ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Meillä on poliisi, tulli, raja ja pelastustoimi, eli Inariin on turvallista investoida ja täällä on turvallista asua. Näitä Inarin hyviä puolia täytyy vain markkinoida entistä enemmän.
Kaikki vanha menee kaupaksi
Paneelikeskustelija, rakennusinsinööri, vanhempi rakennusvalvoja Harri Halonen muutti Inariin reilut viisi vuotta sitten. Hän näki Inarilaisesta, että Ivalossa on asunto vuokralla. Halonen sai tuon asunnon yhdellä puhelinsoitolla. Hän naurahti, että erikoistahan se oli, mutta hän sai ratkaistua asunto-ongelmansa näin hetkessä.
– Sen olen ainakin huomannut, että Inarissa kaikki vanhat omakotitalot menevät kaupaksi. Ne kaikki talot, joihin olen kuntotarkastuksen tehnyt, ne on kaikki myyty.
Halosen mielestä ihmiset eivät rakenna uusia omakotitaloja yksinkertaisesti siitä syystä, että niille tulee hirvittävästi hintaa.
– Vanhan asuttavan omakotitalon voi saada 150 000 eurolla. Jos rakentaa uuden, niin talo voi maksaa yli 400 000 euroa. Se on selvä, että kaikki tänne muuttavat eivät halua heti rakentaa omaa taloa. Eihän tänne muuttava osaa heti sanoa, viihtyykö hän Inarissa. Ensin halutaan asua vuokralla tai ostaa se vanha omakotitalo asunnoksi. Jos rakentaisi uuden talon, se maksaisi yli 400 000 euroa, ja jos muutaman vuoden päästä haluaakin muuttaa pois, niin ei ole mitään takeita, saako talosta omiaan pois.
– Tänne pitää saada rakennusliikkeitä ja yrittäjiä, jotka näkevät, että vuokra-asunnoista saa tuoton. Kausityöläisistäkin joku jää tänne asumaan. Jos ei tänne saada ketään, niin ei tänne kukaan jääkään asumaan, muistutti Halonen.
Kausivaihtelu askarruttaa investoreita , töitä pitäää olla ympäri vuoden
Toimitusjohtaja Mika Pesonen Rakennusliike Jouko Pesonen Oy.stä kertoi, että he rakensivat Inariin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Pesonen antoi kiitosta Inarin kunnalle siitä, että tämä on miellyttävä ympäristö toimia.
– Täällä ihmiset tuntevat toisensa, eikä heillä ole tarvetta osoittaa olevansa mitään muuta kuin he ovat. Kaikki ovat aitoja, tämä aitous näkyy myös toimintakulttuurissa. Asiat hoituvat helposti ja jouhevasti.
Vaikka Pesonen Inarin kuntaa kehuikin, niin hän muistutti, että alueen ongelmana on matkailun kausivaihtelu.
– Käyttöaste asuntojen osalta voi jäädä vajaaksi, jos ne syksyllä täytetään ja keväällä ne tyhjenee . Tämä on hankala juttu. Pitäisi saada kausityöntekijästä vakituinen asukas paikkakunnalle.
Wilderness-ketjun Jouko Lappalainen kertoi kysyneensä aikanaan Inarin kunnalta ja Sodankylän kunnalta, rakentaisivatko ne asuntoja Nellimiin ja Kiilopäälle . Kunnat eivät rakentamisesta innostuneet, joten Lappalaiset valitsivat oman taktiikan:
– Ostimme taloja, remppasimme niitä työntekijöille. Nyt meillä on 20 asuntoa. Tarpeen mukaan taloja on ostettu. Rakentaminen on kallista ja me laitetaan paukut matkailurakentamiseen. Palkkaamme heitä, jotka jäävät tänne pysyvästi ja ostamme ja saneeraamme taloja, linjasi Lappalainen.
Toimitusjohtaja Jouko Lappalainen muistutti, että nykyaikana työntekijät haluavat asialliset ja laadukkaat asunnot.
– Se ei riitä, että jossakin on patjarivi lattialla. Työnantajan näkövinkkelistä tässä on sellainen haaste, että kausityöntekijä maksaa jo ehkä vuokraa Helsinkiin. Hän ei kovin mielellään maksa hirveän suurta vuokraa siitä asunnosta minkä hän saa Inarin alueelta. Ja siitä Helsingin vuokra-asunnosta hän tuskin saa alennusta.
– Olisi parasta, että töitä saataisiin yhä enemmän ympärivuotiseksi. Toki moni haluaa asunnon hieman sivummalta, vaikka sieltä Inarijärven rannalta väljällä sijainnilla. Jotka tänne haluaa, heille pitäisi antaa mitä he haluavat.
Myös yrittäjä Juha Tahvanainen nosti esille sen, että liiketoimintaa pitäisi kehittää yhä enemmän ympärivuotisemmaksi.
– Silloin työntekijä saa olla ympäri vuoden töissä ja asuntojen tarve muuttuu. Tämän tavoitteen toteutuminen ei nyt näytä hyvältä siltä kannalta, että lentoyhtiö rajoitti lentovuoroja Ivalon kentälle. Pitäisi olla lentoja, jotta yritystoiminta kehittyisi enemmän ympärivuotiseksi.
Utac Ivalossa on talvisesonkina töissä noin sata Inarin kuntalaista. Utac Ivalon operatiivinen johtaja Susan Vuoriaro sanoikin, että yhtiö on ollut onnellisessa asemassa, kun pääosa työntekijöistä asuu täällä vakituisesti ja heillä on kodit ja asunnot. Yhtiön kasvuennuste on sen verran hurja , että pian voi olla haasteena se, että mistä tuleville kausityöntekijöille löydetään asunnot.
– Moni paluumuuttaja-työntekijä on löytänyt vaikkapa suvun kautta vanhan omakotitalon, jota he ovat remontoineet. Toki on rakennettu uuttakin. Kun olen meidän työntekijöiden kanssa jutellut, niin se on noussut esille, että tällä alueella on sellaisia vanhoja omakotitaloja, jotka voisivat olla potentiaalisia koteja työntekijöille ja heidän perheilleen. Jos ei niille ole oikein käyttöä, niin toivoisi, että omistajat toisivat niitä rohkeasti myyntiin markkinoille. Kehotan ihmisiä myös miettimään, onko heillä omistuksessaan sellainen tontti, jolle he eivät ole itse keksineet käyttöä, eikä sitä tarvita. Olisiko vaihtoehto se, että tontin laittaisi myyntiin ? hän kysyi.
Mielenkiintoisten keskustelujen ja puheenvuorojen päätteeksi seminaarin puheenjohtaja Petri Saastamoinen totesi, että valtuustosalissa tuntuu olevan varsin yksituumainen käsitys siitä, mikä on Inarin kunnan asuntotilanne ja mitkä ovat haasteet ja mahdollisuudet.
– Täällä tuli selväksi, että Inarin kuntaan halutaan ja kunnassa on elinvoimaa. Kuntaakin kehuttiin joustavaksi ja hyväksi yhteistyökumppaniksi. Asuntopula helpottuisi, jos sesonkiasumista ja kausityöläisyyttä saataisiin enemmän ympärivuotiseksi. Ehkä isoin otsikko ei olekaan asunto-ongelma, vaan ympärivuotisuus elinkeinojen osalta. Kun asuntopaine olisi enemmän ympärivuotisempaa, se helpottaisi investoijien ja rahoittajien päätöstä sijoittaa Inariin. Tämä on asia, jota tämän seminaarin jälkeen ratkotaan, hän vakuutti.
–Sesonkityöläinen haluaa vähintää n oman huoneen, kimppakämpät eivät enää mene. Ja uutena asiana ovat lemmikkieläimet. Kissoja ja koiria hankittiin tosi paljon korona-aikana ja niitähän on myös sesonkityöntekijöillä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa asunnoille, kertoi yrittäjä Juha Tahvanainen Oy LKV:stä .
Inarin valtteja ovat kunnossa olevat peruspalvelut, luonnonrauha, syrjäisyys, harrastusmahdollisuudet ja etätyö
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että Inarilla on monia valtteja, joilla se voi selättää asuntopulaa. Inari on kaikilla mittareilla katsottuna kehittyvä, elinvoimainen ja hyvinvoiva kunta. Yritysten määräkin on tasaisessa nousussa.
– Inarissa on nyt 814 yritystä. Vuonna 2020 yritysten määrä oli 685. Korona-aikana tänne on tullut paljon uusia yrityksiä. Tämä yritysten määrän kasvu on niin kiinnostava asia, että siihen haluamme vielä paneutua. Haluamme tietää, millaisia yrityksiä tänne on tullut ja miksi on päädytty yrittäjiksi. Onko käynyt niin, että korona on vienyt työpaikan ja ihmiset ovat ryhtyneet itse tekemään ja yrittämään, sanoi Inarin vt. elinkeinojohtaja Katariina van Boxtel .
Tutkimukset kertovat, että Inarin kunta kiinnostaa myös heitä, jotka pohtivat Lappiin muuttoa. Rovaniemi on eteläsuomalaisille kiinnostavin muuttokohde, mikä voi johtua muun muassa siitä, että se on yliopistokaupunki. Heti listan toisella sijalla onkin sitten Inarin kunta.
– Tänne on todellakin halukkuutta. Jos jonnekin päin ihminen haluaa, niin Inariin. Inarin valtteja ovat tänne muuttoa harkitseville ihmisille luonnonrauha, syrjäisyys, harrastusmahdollisuudet ja etätyö. Meillä on hyvät peruspalvelut, Ivalossa on uusi koulu ja Inariin on tulossa uusi koulu. Työtä on monella alalla, veroprosentti Suomen alhaisempia ja luontoon pääsee kotiovelta.
Inarissa harmitellaan välillä huonoja lentoyhteyksiä, mutta vt. elinkeinojohtaja toi esille sen, että isossa kuvassa Ivalosta on kuitenkin säännölliset yhteydet. Lentoliikenne pelaa, varsinkin, jos vertaa lentoyhteyksiä vaikkapa Kemiin tai Kajaaniin.
Asunnontarvitsijoiden joukossa Ivalo on suosituin, mutta heti perään tulevat Inari ja Saariselkä.
– Kaikki eivät halua kyläkeskukseen, mutta moni haluaa olla enintään viiden kilometrin päässä palveluista ja nauttia luonnonrauhasta.
Tutkimuksen mukaan 300 vastaajan joukosta heti reilut 50 haluaisi siirtää Inariin kirjansa, mutta se ei ole heille juuri nyt mahdollista. Inarin elinkeinoyhtiössä halutaan tarttua näihin reiluun 50 ihmiseen. Se on todella suuri joukko mahdollisia uusia Inarin kuntalaisia ja on paikallaan selvittää, mikä on esteenä sille, että he eivät ole vielä kirjojaan tänne siirtäneet.