Kuukkelin kauppias Antero Ylävaara: "Saariselän kehittyessä kauppaa laajennettu viisi kertaa"
Mitä tehdä Ivalossa?
Saariselällä useita talvikävelyreittejä
Latukahvilat retkeilijöiden ilona ja turvana
Saariselän kyläyhdistys talkoili joulukranssit
Ultima Jewelry – matka muotoilun keskipisteeseen: "Norjalaiset moottorikelkkakauppiaat vievät nämä käsistä"
Helmiäispilvet somistivat iltahämärän taivasta
UK-puisto Suomen toiseksi suosituin käyntimääriltään – Lapissa on selkeästi kaksi luontomatkailun sesonkia: talvi ja sulan maan kausi
Tarinailta Kiilopäällä ja Ivalossa: Kiilopään kiehisten kirjoittaja saapuu tarinoineen
Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagoville saamelaisohjaajien lisäksi vieraita Kanadasta ja Aotearoasta – festivaali käynnistyi tänään
A-
A+
Saariselän kyläyhdistys talkoili joulukranssit
Saariselän kyläyhdistys talkoili tänäkin vuonna yli sata männynhavukranssia. Viikon päivät kestäneissä talkoissa Siulan alakerrassa kyläaktiivit muistelivat, että kymmenkunta kertaa näitä talkoita on pidetty eli perinne on pitkä ja asiakkaatkin löytyvät jo vanhasta muistista.
– Nämä kranssit myydään aika lailla jo ennakkoon. Ostajatkin ovat paljolti vanhoja tuttuja, paljon on Saariselän yrityksiä, jotka haluavat laittaa kranssin majoihinsa ja koteihinsa. Näitähän tilataan jo etukäteen, eikä näitä enää keskellä talkooviikkoa uskalla enää oikein edes markkinoida, etteivät lopu kesken, kertoi talkoissa mukana ollut Raili Mäkinen.
Kyläyhdistyksen väki haki männynneulaset kransseihinsa Kuutuan tien varresta. Metsähallitus oli kaatanut siellä puita ja se lupasi, että kyläyhdistys saa katkoa niistä oksia tarpeisiinsa.
– Päivä siellä meni oksia katkoessa. Oksia kertyi 20 säkkiä. Välillä juotiin kahvia ja syötiin sämpylöitä, eli se oli samalla mukava retkipäivä, kertoivat talkoolaiset.
Saariselän kyläyhdistyksen väki ihmetteli aikoinaan, voiko männynoksista jouluisia havuseppeleitä edes tehdä, kun etelässä on aina totuttu kuusenoksista tehtyihin kransseihin. Alun ihmettelyn jälkeen he huomasivat, että männystä tulee ihan yhtä komea kranssi kuin kuusestakin, ellei peräti komeampi.
– Kun ei täältä niitä kuusenoksia oikein saa, niin mäntyhän on tämän perän perinnettä. Ja männynoksa on oikein kaunista materiaalia. Tänä vuonna meillä on näissä kransseissa vähän uutuuksiakin, kun oivalsimme, että näihin voisi kutoa pieniä lintuja. Kranssi kuivuu aikanaan ja heitetään pois, mutta sen pienen linnun voi ottaa talteen, kertoi Ulla Åkerlund.
Ylävaaran Anterolle kiitokset
Saariselän kyläyhdistyksen talkooväki lähetti suuret kiitokset Siula-talon yläkertaan kauppias Antero Ylävaaralle, joka antoi heille Siulan alakerrasta tilat kranssitalkoita varten. Antero on aina ollut myötämielinen kyläyhdistyksen toiminnalle ja yhteistyö on ollut sujuvaa puolin ja toisin.
– Näistä kransseista kyläyhdistys saa tuloja. Eihän kyläyhdistys saa rahaa mistään, jos ei se itse toimi ja tee jotakin. Tämä on kyläyhdistyksen suurin tulonlähde ja toinen tulonlähde onkin sitten jäsenmaksut. Onhan meillä muitakin jouluisia juttuja, kuten jäälyhtyjen teko tuohon Nelostien laidalla olevaan Ivalon puoleiseen liikenneympyrään. Ensimmäisenä adventtina siinä on jäälyhtyjen meri tuttuun tapaan. Näiden kylän kahden muun liikenneympyrän jouluilme on sekin kyläyhdistyksen vastuulla ja meidän miehet ovat laittaneet niihin kaksi valaistua kotakuusta.
Pientä kylätilaa kaivataan
Saariselän kyläyhdistyksen väki toimii aktiivisesti kyläyhdistyksessä. Lisäksi väki on ahkerasti mukana kaikessa mitä Saariselän kylällä yleensä järjestetään. Yksi tärkeä juttu on kansalaisopiston jumppa. Tällä hetkellä kansalaisopiston jumppaa pidetään Saariselkä Skin Liegga-laavun alakerrassa, jossa on kivilattia. Talkoolaiset tuumailivat, että olisihan se mukava, jos kunta pystyisi osoittamaan Saariselältä edes pienen tilan, joka olisi omistettu kansalaisopiston toiminnoille ja samalla tuo tila voisi olla kyläyhdistyksen käytössä kylätiloina.
– Ivalossa on Ainola, joka on ivalolaisille mahtava juttu. Me emme tietenkään kaipaa Ainolan kokoista rakennusta, meille riittäisi ihan hyvin tilava huone, jossa voisi aina sen kansalaisopiston jumpan pitää ja tehdä kaikkea muutakin kylän yhteistä juttua. Eikä sinne tarvitsisi kunnan huolehtia kalusteita, meiltä löytyy omasta takaa pöytää ja tuolia, kunhan vain olisi se tila, he kertoivat.
Kylätilassa olisi tietysti kätevä pitää myös kyläyhdistyksen kokoukset.
– Aika usein kokoonnumme toistemme kodeissa, mutta mukava olisi kokoontua myös kylätilaan. Saariselällä on nyt yli 20 lasta, taitaa olla 24 viimeisin luku, joten varmasti kylätila palvelisi myös lapsia ja nuoria.
Turistit ei haittaa
Saariselkä on kunnan suurin matkailukylä, mutta kylässä asuvat Saariselän kyläyhdistyksen talkoolaiset vakuuttivat, että turistit eivät heitä haittaa.
– Matkailijat ovat tämän kylän leipä. Keskustassa tietysti liikkuu paljon hyväntuulisia matkailijoita, mutta kun menee hieman sivummas, niin sitten on luontoa ja rauhaa. Sen luonnon ja rauhan vuoksi minäkin Saariselällä viihdyn, kertoo Ulla Åkerlund.
Ulla lisää, että toki Saariselällä ovat tärkeitä myös ystävät eli juuri tämä väki joka nyt on mukana kranssitalkoissakin.
– Kai he ystäviä ovat, kun kerran kestävät minua, hän vitsailee.
– Saariselkä on pieni kylä ja me huolehdimme toisistamme. On yhteisöllisyyttä ja apua annetaan puolin ja toisin, vakuuttaa Raili Mäkinen.
Talkoolaiset sanovat, että yksi asia mikä heitä yhdistää, on se, että kaikki ovat kovia liikkumaan ja kuntoilemaan:
– Me kävelemme kylän kaduilla ja Saariselän upeilla poluilla. Käymme tietysti kansalaisopiston jumpassa, mutta ahkerasti kuljemme myös kylpylän vesijumpalla. Kesällä uimme Saariselän Kelolammella ja talvella käymme avantouinnilla Laanilan Kievarissa. Kelolampeahan on kehitetty jo aika mukavasti, siellä on uimakopitkin. Kelolammessa pystyy ihan oikeasti uimaan, vettä löytyy ja sukeltajat ovat siivonneet lammen pohjan. Haluaisimme vielä Kelolammen ympärille lähiulkoilureitin, jota voisivat käyttää lapsiperheet rattaiden kanssa ja sellaiset liikuntarajoitteiset, jotka eivät pääse Aurora-polulle.
Jouluaattona Kaunispään huipulla annetaan joulurauhan julistus.
– Aika monet meistä kiirehtivät huipulle joulurauhan julistusta kuuntelemaan. Se on saariselkäläisten jouluperinne. Sieltä osa menee sitten Panimoon jouluglögille.
Raili Mäkinen kertoo, että Saariselän kyläyhdistyksellä on reilut sata jäsentä.
– Heistä ehkä noin 40 on sellaisia, jotka eivät asu Saariselällä vuoden ympäri, mutta ovat täällä pidemmän aikaa vuodesta. He ovat kokeneet, että Saariselän kyläyhdistys on semmoinen tärkeä kiinnekohta ja side tälle alueelle, joten hekin haluavat jäsenmaksun maksaa ja mielellään lukevat aina Saariselän kyläyhdistyksen kyläkirjeet, tietävät talkoolaiset.
Teksti: Jaakko Peltomaa
Sometarina ja kuvat: Ville Vaarala
TIETOLAATIKKO
