A-
A+
A-
A+
Panssaridivisioonan Jääkäriprikaatin muistomerkki on Inarin Kaamasen tienristeyksestä saksalaisten vanhan lentokenttäalueen laitamalla. Jääkärimuistomerkin suunnitteli lahjoitustyönä taiteilija Jouko Nivarpää.
Inga-Briitta Magga
Kaamanen on noin 150 asukkaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Pohjoissaameksi kylän nimi on Gámas, mikä tarkoittaa poron koipinahkaa.
Kaamasesta löytyy naavaisia, ikivanhoja hongikoita sekä valoisia joenrantakoivikoita. Tunturitkaan eivät ole kaukana. Muddusjärvi, Vastusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaamasjoki sekä hiekkaiset harjut lyövät oman leimansa alueen luontoon.
Kaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tornille ei ole opasteita, mutta sinne on helppo löytää. Nelostieltä kääntyy vasemmalle risteys, jossa on kyltti Saamelaisalueen koulutuskeskus. Sen jälkeen tie kääntyy Haapalahdentielle, josta torni jo näkyykin tien vieressä. Sieltä avautuu näköala yli koko Kaamasjoen suistoalueen. Kaamanen on muutenkin lintubongareiden suosiossa, koska alueelta löytyy sekä etelän että pohjoisen harvinaisia lintuja. Eri luontoseurat ovat laittaneet alueelle paljon linnunpönttöjä. Neljän Tuulen tuvalla ruokitaan lintuja, mikä edesauttaa siivekkäiden pysymistä seudulla.
Luontopolku
Nelostieltä, noin pari kilometriä kyliltä Utsjoelle päin mennessä, Tuuruharjulta lähtee noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. Polku kulkee osittain Tuurukosken rantaa, nousee Tuuruharjulle ja palaa taas lähtöpaikkaansa. Polku on merkitty.
Toinen luontopolku lähtee Haapalahdentieltä, pari kilometriä Nelostien risteyksestä. Täältä löytyy merkitty parkkipaikka ja luontopolun kyltti. Parkkipaikalta lähtevä polku kulkee osin Muddusjärven rantaa, osin vaaramaisemassa vanhojen saksalaisten leirikenttien läpi Kenttäniemen laavulle Kaamasjokisuuhun ja sieltä takaisin Toivoniementielle. Reitti on nelisen kilometriä pitkä.
Kolmas luontopolun lähtöpaikka löytyy Vastusjärven parkkipaikalta, jossa on myös lettukota. Polku on parin kilometrin pituinen ja kulkee läheisen vaaran ympäri.
Laavu
Nälkäjärven ja Pikkujärven välissä, kirkasvetisen lammen rannalla, on laavu retkeilijöitä varten. Toivoniemeen vievältä Haapalahdentieltä lähtee kilometrin mittainen polku hyvin varusteltuun levähdyspaikkaan.
Kevo
Läheisellä Kevon reitillä kulkijat voivat hyvin käyttää Kaamasen palveluita hyväkseen.
Runsaiden vesistöjen vuoksi kalastus on Kaamasessa suosittu harrastus.
Kaamasessa käytiin sodan aikana paljon taisteluita. Maastosta on korjattu pois paljon sotaromua. Kaksi kilometriä Kaamasen Kievarista pohjoiseen, aivan Nelostien varressa on patsas Lapin sodan muistoksi.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen omistama Toivonniemen frisbeegolfrata on avoinna kesäisin.
Lentokenttä
Kaamasen lentokenttä on venäläisten sotavankien saksalaisten komennuksessa aikoinaan rakentama. Saksalaiset pommittivat lähtiessään kentän useasta kohtaa poikki, mutta kentän entinen omistaja Eino Sistonen korjasi sen käyttökuntoon. Nykyään kenttä toimii pienkonekenttänä, ja sen omistaa Inarin kunta.
Kauheat mutkat on Kaamasen tiellä, / paljolti liikennepainetta. Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä/ on kuulua potenssiainetta. Juha ”Watt” Vainion laulun sankari Jouni Nuorgamin matkamuistokoju löytyy edelleen Kaamasessa. Jouni Nuorgamin poika on jatkanut matkamuistomyymälän pitämistä auki kesäaikaan.
Kylän väkiluku kaksinkertaistuu kesäisin. Alueella on parisataa mökkiä.
Kirkkoherra J. Fellman perusti Kaamasen vuonna 1822 ja historiaa ollaan kirjoittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaamanen on kokoonsa nähden harvinaisen elinvoimainen kylä.
TIETOLAATIKKO