Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä. Asukkaita kylässä on noin 350. Vuotso sijaitsee valtatien 4 varrella. Etelästä päin tulevan toivottaa tervetulleeksi Saamenmaan lipun koristama Saamen portti.

Rovaniemeläinen Pauli Raivio oli haeskellut kultaa Sotajoelta jo 1950-luvulla. Hän oli laskenut, että Sotajoen keskijuoksun kaivamattomia paksusoraisia rantapankkeja voisi hyödyntää, jos kaivinkoneen avulla nostaisi vähäkultaisia pintamaita pois. Alueella voisi olla mahdollisuuksia kaivaa laajemminkin koneella.

– Arki Lapissa on aivan toista kuin se, mitä kokee lomamatkalla esimerkiksi Saariselällä, sanoo kaksikymmentä vuotta sitten Helsingistä Vuotsoon muuttanut Raija Hugg.

Heinäkuun lopulla Vuotson kaupalla valmistaudutaan vuoden kiireisimpään viikkoon.

Taideopettaja Tarja Pohjalainen keittää puutavaraa metalliputkissa Vuotsossa Sompion Arjan pihassa kotamaisessa rakennelmassa. Hanskat käsissä ja pitkä suojaesiliina yllään pienoisen savun keskellä hääräävää nainen on saanut tämän tästä vastata samaan kysymykseen:

– Aika monelle matkailijalle ja ohikulkijalle olen saanut selittää mitä teen, Tarja toteaa.

Sámi Duodji ry on Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys, joka toimii saamen­kä­si­työn­te­ki­jöiden etujärjestönä. Tänä vuonna yhdistyksen perustamisesta tulee kuluneeksi 45 vuotta.

Tässä juttusarjassa käsitellään 1970-luvulla alkunsa saanutta viimeisintä kultaryntäystä Ivalojoen vanhalla kulta-alueella.

Tätä lehteä kootessani olen jututtanut useampaa alueen matkailuyrittäjää ja kaikkien viesti on lähestulkoon sama: vaikka tulevasta ei tiedä, suomalaisten odotetaan tänä kesänä matkustavan kotimaassa tavallista enemmän.

Kotimaiset matkailijat ovat nyt erityisen tervetulleita, kun korona katkaisi kevään matkailusesongin kuin seinään.

Viisi vuotta sitten Minna Kataja pakkasi tavaransa ja sänkynsä pakettiautoon, hyppäsi rattiin ja lähti ajamaan kohti pohjoista. Tarkoituksena oli ottaa hetkellinen huili hektisestä elämästä etelässä, mutta toisin kävi.

Ruijanpolku on osa ikivanhaa Ruijan reittiä, joka kulki halki Pohjois-Suomen Perämereltä Luirojoen, Sompiojärven ja Ivalojoen kautta aina Norjan puolelle Ruijaan ja Jäämeren rannalle asti. Reittiosuus Kiilopääntieltä Laanilaan sopii mainiosti kuljettavaksi vaikka koko perheen kanssa.

Kakslauttasessa jo viidenkymmenen vuoden ajan toiminut retkeily- ja kurssikeskus Tievatupa avasi ovensa kesäkuun alussa. Vaikka kesäaikaan suurimman asiakaskunnan muodostavatkin nuorisoleiriläiset, on Tievatuvassa mahdollista majoittua myös pienemmissä ryhmissä. Karavaanereillekin löytyy omat palvelunsa.

Taiteenystäville Kakslauttanen Arctic Resortin West Village on pistäytymisen arvoinen paikka. Taidegallerian lisäksi kotimaista ja kansainvälistä taidetta löytyy alueella sijaitsevien keloiglujen seiniltä.

Kakslauttasesta kuusi kilometriä itään sijaitsee Suomen Ladun omistama tunturikeskus Kiilopää. Kiilopäällä pääsee nauttimaan Urho Kekkosen kansallispuiston tunturimaisemista joko omin päin tai opastetuilla retkillä.