Pororeseptit:
Perinteinen poronkäristys ja pottuvoi
Pororeseptit:
Perinteinen poronkäristys ja pottuvoi
Perinteinen poronkäristys on pororuokien ehkäpä legendaarisin muoto ja monelle se on tärkeä muisto pohjoisen matkasta. Makumuiston voi kätevästi toisintaa myös kotikeittiössä laadukkailla raaka-aineilla ja ripauksella pohjoisen tarinoita. Paras lisuke on pakkasen hellästi puraisema puolukkasurvos ja maustekurkut.
Kaamasen Kievarissa odotellaan talvea
Kaamasen Kievarissa odotellaan talvea
– Meille voi pysähtyä myös ihan vain kahvistelemaan. Ja matkamuistomyymälän puolelta voi löytää monen moista tuliaista, Paivi Mujunen vihjaa.
– Kaamasen Kievari on ikivanha ja hyvin perinteikäs paikka. Olemme A-oikeuksilla varustettu ravintola, ravintolapalveluiden lisäksi meiltä saa myös autoon polttoainetta ja voihan tänne jäädä myös yöksi, sillä meiltä löytyy kaikkiaan 100 petipaikkaa. Talvisin petipaikkoja on 50 ja kun kesä koittaa, niin petipaikkojen määrä tuplaantuu, Päivi Mujunen kertoo.
Neljän Tuulen Tupa on lintuharrastajan unelmien taukopaikka
Neljän Tuulen Tupa on lintuharrastajan unelmien taukopaikka
– Yleensä taviokuurna tulee meidän lintulaudallemme helmikuussa ja lähtee kohti etelää lokakuun alussa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että taviokuurna ei tahdo edes lähteä etelää kohti. Tämä on nyt ensimmäinen vuosi kun tuo lintu viihtyy täällä Kaamasessa näinkin pitkään, Agle Kallas kertoo.
Kelohonkainen Neljän Tuulen Tupa sijaitsee Nelostien varrella, Kaamasen kylän pohjoispäässä. Majatalon yrittäjä Agle Kallas kertoo Neljän Tuulen Tuvan olevan viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikka luonnon helmassa.
Muumiveljekset toivat imuroinnin Ivalojoelle
Muumiveljekset toivat imuroinnin Ivalojoelle
Muumit kultaa huuhtomasssa.
Muumipeikon ystävät ovat mahdollisesti panneet merkille, että muumitkin kaivoivat kultaa. Ilmiön esikuvaa ei tarvinnut hakea kaukaa. Muumien luojan, kirjailija Tove Janssonin veljet Per Olov (Prolle) ja Lars (Lasse) ehtivät pyöriä Ivalojoella vuodesta 1960 eteenpäin niin kauan kuin kunto kesti.
Arja Kotiranta rakastaa Kaamasta
Arja Kotiranta rakastaa Kaamasta
Arja on pohtinut sitä, mikä häntä vetää Kaamaseen ja mikä on se tekijä, joka sai hänet rakastumaan paikkaan. - Vietän luonnossa aikaa, pysähdyn ja tarkkaillen asioita hitaasti. Kun Kaamasessa menen ovesta ulos, luonto on siinä. Ei tarvitse lähteä etsimään lähimetsiä koiran kanssa, vaan tutkimusmatka alkaa heti siitä ovelta.
Arja Kotiranta rakastui jo noin 25 vuotta sitten Kaamaseen. Hän on ylpeä siitä, että kaamalaiset pitävät häntä yhtenä heistä.
Kyläkaupan pitäminen on monipuolista työtä
Kyläkaupan pitäminen on monipuolista työtä
– Muistan kuinka joskus teininä minä ajattelin, että vihoviimeinen homma, mitä haluan töikseni tehdä, liittyy asiakaspalveluun. Tässä sitä kuitenkin nyt ollaan, 22 asiakaspalvelun täyteistä vuotta myöhemmin, Kaamasen Kotipuodin kauppias Sonja Loponen naureskelee.
– Kyläkaupan pitäminen on pitkälti asiakaspalvelua, siinä täytyy osata lukea ihmisiä – kun asiakas tulee liikkeeseen sisälle, niin täytyy katsoa millä tuulella hän on. Sitä näkee heti ilmeestä, että kannattaako tänään alkaa jutulle, vai olla hiiren hiljaa. Tämä pätee siis kyläläisiin, turistit ovat sitten asia erikseen. Heitä minä uskallan kyllä tervehtiä joka kerta, Kaamasen Kotipuodin kauppias Sonja Loponen kertoo.
Tuuruharjun luontopolkua Kaamasessa laajennettu
Tuuruharjun luontopolkua Kaamasessa laajennettu
Luontopolulla pääsee nauttimaan Lapin kauniista maisemista.
Kuvat Kaija Anttonen
Lähes kaksikymmentä vuotta Kaamasessa toiminutta Tuuruharjun luontopolkua on laajennettu. Luontopolkuun on nyt liitetty ”Tuuruharjun kuntosali”.
Esan saha lopetti toimintansa
”Viimeiset laudat minä möin 29. syyskuuta”
Esan saha lopetti toimintansa
”Viimeiset laudat minä möin 29. syyskuuta”
Kaamasessa vuodesta 1995 asti toiminut Esan Saha lopetti toimintansa syyskuun lopulla. – Muistoksi näistä sahavuosista tänne jää pari komeaa hallirakennusta ja tuo iso muhakasa, Esa Junttila naureskelee.
Esa Junttilan matka Nivalasta kohti Kaamasta alkoi vuonna 1984, kun mies lomautettiin talvikuukausien ajaksi hitsarin hommista.
– Siinä kun aloin miettiä, että mitä seuraavaksi, niin jo kohta eräät kaverit pyysivät minua Enontekiölle mettähommiin. Ja minä pölhö lähdin, kun ajattelin, että samahan se missä sitä yhden vuoden elämästään viettää, Junttila muistelee.
Vuotson koulussa uurastetaan saamen kielen hyväksi
Vuotson koulussa uurastetaan saamen kielen hyväksi
Vuotson koulun apulaisjohtaja Nina Hirvosen mielestä kielen ja kulttuurin arvostamista täytyy tietoisesti miettiä. Tuleeko esimerkiksi koulun nimi ensin saameksi vai suomeksi.
Koulu on jo toista vuotta mukana kehittämässä saamen kielikylpyopetusta jatkona saamenkieliselle varhaiskasvatukselle. Tavoitteena on saada lisää oppilaita saamenkielisen perusopetuksen piiriin.
Saamen kielten etäopetushanke sai jatkoa
Saamen kielten etäopetushanke sai jatkoa
Iso osa vanhemmasta saamenkielisestä väestöstä ei osaa lukea tai kirjoittaa omalla äidinkielellään, sillä he ovat aikoinaan käyneet kaikki koulunsa suomeksi. Etäopetushankkeen tavoitteena on helpottaa saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ja -nuorten saamen kielten opiskelua. Kuvituskuva Ville-Riiko Fofonoff/ Saamelaiskäräjät.
Etäyhteyksiä hyödyntävässä pilottihankkeessa selvitetään, millainen tarve saamen kielten opetukselle on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sekä kehitetään teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja etäopetukseen. Hanke on ehdolla vuoden 2020 Cygnaeus-palkinnon saajaksi.
Marko Tervaniemi opetteli inarinsaamen kahdesti – nyt se on perheen kotikieli
Marko Tervaniemi opetteli inarinsaamen kahdesti – nyt se on perheen kotikieli
Marko Tervaniemi sekä perheen kaksoset Maire ja Mervi. Kaksivuotias Ijjâ-koirakin tottelee käskyt inarinsaameksi. Tänä syksynä televisioruutuihin ilmestyneessä inarinsaamenkielisessä Muumilaakso-sarjassa Tervaniemi ääninäyttelee Nipsua. Koekuvauksiin hän lähti lähipiirin kannustamana.
Aluksi kielen käyttöön piti kiinnittää tietoisesti huomiota, nykyisin lapsiakin tulee komennettua sujuvasti saameksi.
Saamen kielilailla turvataan saamen kielten asemaa sekä saamelaisten oikeutta asioida omalla äidinkielellään
Saamen kielilailla turvataan saamen kielten asemaa sekä saamelaisten oikeutta asioida omalla äidinkielellään
UNESCO:n mukaan kieltä voidaan kutsua uhanalaiseksi silloin, kun sitä puhuu kansasta vain pieni vähemmistö. Suomessa inarinsaamen puhujia on noin 600, koltansaamen 300 ja pohjoissaamen puhujia 2000. Kuva: Saamelaiskäräjät.
Jos esimerkiksi omia veroasioitaan ei voi hoitaa saameksi, se on taas yksi kielen käyttömahdollisuus vähemmän. Sen seurauksena kieli köyhtyy ja lopulta kieltä pystyy käyttämään vain omassa kodissaan oman perheen kesken, sanoo kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Vuotso: Suomen eteläisin saamelaiskylä
Vuotso: Suomen eteläisin saamelaiskylä
Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä. Asukkaita kylässä on noin 350. Vuotso sijaitsee valtatien 4 varrella. Etelästä päin tulevan toivottaa tervetulleeksi Saamenmaan lipun koristama Saamen portti.
40 vuotta Vehviläisten aikaa
40 vuotta Vehviläisten aikaa
Meeri ja Reino Vehviläinen 1980-luvulla Sotajoen leiritulilla.
Rovaniemeläinen Pauli Raivio oli haeskellut kultaa Sotajoelta jo 1950-luvulla. Hän oli laskenut, että Sotajoen keskijuoksun kaivamattomia paksusoraisia rantapankkeja voisi hyödyntää, jos kaivinkoneen avulla nostaisi vähäkultaisia pintamaita pois. Alueella voisi olla mahdollisuuksia kaivaa laajemminkin koneella.
Viisikymppisenä Vuotsoon sähköttömään ja vedettömään mökkiin
Viisikymppisenä Vuotsoon sähköttömään ja vedettömään mökkiin
Viisikymppisenä Helsingistä Vuotsoon muuttanut Raija Hugg asui ensimmäiset 8 vuotta mökillään ilman sähköjä ja juoksevaa vettä. Nyt on sähköt, mutta vesi pitää yhä kantaa. – Tällaisessa paikassa asuminen on mahdollista ihmiselle, joka on terve ja jolla on taidot selviytyä Lapin olosuhteissa.
– Arki Lapissa on aivan toista kuin se, mitä kokee lomamatkalla esimerkiksi Saariselällä, sanoo kaksikymmentä vuotta sitten Helsingistä Vuotsoon muuttanut Raija Hugg.
Matkailijat ja mökkiläiset Vuotson kaupalle tärkeä asiakaskunta
Matkailijat ja mökkiläiset Vuotson kaupalle tärkeä asiakaskunta
Kassalla Sari Kivistö (vas.) sekä kauppiaspariskunta Raija Muukka ja Juha Sieppi tyttärensä Hetan kanssa.
Heinäkuun lopulla Vuotson kaupalla valmistaudutaan vuoden kiireisimpään viikkoon.
Sompion Arja on Vuotson nähtävyys
Sompion Arja on Vuotson nähtävyys
Sompion Arja sijaitsee nelostien varressa Vuotson Majaa vastapäätä. Pihamaan taideteokset ovat huomiotaherättäviä.
Taideopettaja Tarja Pohjalainen keittää puutavaraa metalliputkissa Vuotsossa Sompion Arjan pihassa kotamaisessa rakennelmassa. Hanskat käsissä ja pitkä suojaesiliina yllään pienoisen savun keskellä hääräävää nainen on saanut tämän tästä vastata samaan kysymykseen:
– Aika monelle matkailijalle ja ohikulkijalle olen saanut selittää mitä teen, Tarja toteaa.
Sámi Duodji ry vaalii saamenkäsitöiden korkeaa tasoa
Sámi Duodji ry vaalii saamenkäsitöiden korkeaa tasoa
Sámi Duodji -merkin alla myytävät saamenkäsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan, mutta sovellettuna uusiin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön. Kuvassa Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Marjaana Aikio.
Sámi Duodji ry on Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys, joka toimii saamenkäsityöntekijöiden etujärjestönä. Tänä vuonna yhdistyksen perustamisesta tulee kuluneeksi 45 vuotta.
Kreivin aikaan
Kreivin aikaan
Tässä juttusarjassa käsitellään 1970-luvulla alkunsa saanutta viimeisintä kultaryntäystä Ivalojoen vanhalla kulta-alueella.
Tervetuloa Lappiin!
Ole sellainen vieras, joka kutsuttaisiin kylään uudestaankin!
Tervetuloa Lappiin!
Ole sellainen vieras, joka kutsuttaisiin kylään uudestaankin!
Tätä lehteä kootessani olen jututtanut useampaa alueen matkailuyrittäjää ja kaikkien viesti on lähestulkoon sama: vaikka tulevasta ei tiedä, suomalaisten odotetaan tänä kesänä matkustavan kotimaassa tavallista enemmän.
Kotimaiset matkailijat ovat nyt erityisen tervetulleita, kun korona katkaisi kevään matkailusesongin kuin seinään.
Arktinen unelma kävi toteen
Arktinen unelma kävi toteen
Viisi vuotta sitten Minna Kataja pakkasi tavaransa ja sänkynsä pakettiautoon, hyppäsi rattiin ja lähti ajamaan kohti pohjoista. Tarkoituksena oli ottaa hetkellinen huili hektisestä elämästä etelässä, mutta toisin kävi.
Muinaisten matkamiesten jalanjäljillä
Muinaisten matkamiesten jalanjäljillä
Ruijanpolku on osa ikivanhaa Ruijan reittiä, joka kulki halki Pohjois-Suomen Perämereltä Luirojoen, Sompiojärven ja Ivalojoen kautta aina Norjan puolelle Ruijaan ja Jäämeren rannalle asti. Reittiosuus Kiilopääntieltä Laanilaan sopii mainiosti kuljettavaksi vaikka koko perheen kanssa.
Tievatuvassa majoittuu mukavasti koko perhe
Tievatuvassa majoittuu mukavasti koko perhe
Tievatuvan uusi päärakennus valmistui vuonna 1990.
Kakslauttasessa jo viidenkymmenen vuoden ajan toiminut retkeily- ja kurssikeskus Tievatupa avasi ovensa kesäkuun alussa. Vaikka kesäaikaan suurimman asiakaskunnan muodostavatkin nuorisoleiriläiset, on Tievatuvassa mahdollista majoittua myös pienemmissä ryhmissä. Karavaanereillekin löytyy omat palvelunsa.
Taidekävelyllä West Villagessa
Taidekävelyllä West Villagessa
Georgialaisen Lasha Makharadzen teos vuodelta 2018.
Taiteenystäville Kakslauttanen Arctic Resortin West Village on pistäytymisen arvoinen paikka. Taidegallerian lisäksi kotimaista ja kansainvälistä taidetta löytyy alueella sijaitsevien keloiglujen seiniltä.