El­la Sar­re on viet­tä­nyt lap­suu­ten­sa Kes­si­vuo­nos­sa Itä-Ina­ris­sa ja asuu ny­kyi­sin Nel­li­mis­sä. Sar­re elää ina­rin­saa­me­lai­sen elä­män­ta­van mu­kaan ja kä­si­työn ohel­la hän on har­joit­ta­nut po­ron­hoi­toa, ka­las­tus­ta, ke­räi­lyä ja pie­ni­muo­tois­ta ko­tie­läin­ten pi­toa. Äi­din­kie­le­nään Sar­re pu­huu ina­rin­saa­mea.

Sar­re pi­tää ar­vos­sa omaa ina­rin­saa­me­lais­ta kie­li- ja kult­tuu­ri­pe­rin­tö­ään ja se on osa hän­tä. Sar­re on edis­tä­nyt ja siir­tä­nyt ina­rin­saa­me­lais­ta kult­tuu­ria mo­ni­puo­li­ses­ti koko elä­män­sä ajan pyy­teet­tö­mäs­ti, tie­to­jaan ja­ka­en ja siir­tä­en, Saa­me­lai­syh­dis­tys Sámi árvvut rs:n pal­kin­to­pe­rus­te­luis­sa to­de­taan.

Kielen elvyttäjä

El­la Sar­re kuu­luu ina­rin­saa­men­kie­li­sen ra­dio-oh­jel­man­te­ki­jöi­den pi­o­nee­rei­hin. Hän on toi­mit­ta­nut en­sim­mäi­sen ina­rin­saa­men­kie­li­sen ra­dio-oh­jel­man Anarâš saa­vah vuo­den 1983 alus­sa tuo­den en­sim­mäi­se­nä ina­rin­saa­men osak­si ra­di­o­maa­il­maa. Oh­jel­mas­sa kuul­tiin ina­rin­saa­men­kie­li­siä uu­ti­sia, mu­siik­kia ja haas­tat­te­lu­ja. Nämä Ylen Elä­väs­tä ar­kis­tos­ta löy­ty­vät haas­tat­te­lut ovat ol­leet laa­jas­ti käy­tös­sä ina­rin­saa­men kie­len opis­ke­lus­sa. Hän ha­vait­si, et­tä ina­rin­saa­men kie­lel­lä ei ol­lut saa­ta­vil­la mu­siik­kia ja ryh­tyi kään­tä­mään ina­rin­saa­mek­si mu­siik­kia, jot­ta ina­rin­saa­me­lai­set voi­vat kuul­la äi­din­kiel­tään sekä pu­hut­tu­na et­tä lau­let­tu­na ra­di­os­sa.

El­la Sar­re on ol­lut mer­kit­tä­vä hen­ki­lö ina­rin­saa­men kie­len el­vy­tys­työs­sä, mah­dol­lis­ta­en omal­ta osal­taan ina­rin­saa­men ny­kyi­sen nou­sun ja ku­kois­tuk­sen. Sar­re on kuu­lu­nut myös ina­rin­saa­men kie­len kie­len­huol­to­ryh­mään, ja on siis pait­si kie­len­huol­lon niin myös ina­rin­saa­men­kie­lis­ten pai­kan­ni­mien asi­an­tun­ti­ja.

Monipuolinen taitaja

El­la Sar­re on jul­kais­sut vuon­na 1983 te­ok­sen Anarâš pivtâs­tem, joka ker­too sa­noin ja ku­vin ina­rin­saa­me­lai­ses­ta kä­si­työ­pe­rin­tees­tä. Se on ina­rin­saa­me­lai­sen kä­si­työ­pe­rin­teen kä­si­kir­ja. Sar­re on op­pi­nut ina­rin­saa­me­lais­ten kä­si­töi­den tai­don äi­dil­tään pe­rin­tei­sel­lä ta­val­la. Hän on yk­si har­vois­ta ina­rin­saa­me­lais­ten kä­si­työn tai­ta­jis­ta, joka on opet­ta­nut kä­si­työ­tä mo­nis­sa yh­teyk­sis­sä, muun mu­as­sa Saa­me­lai­sa­lu­een kou­lu­tus­kes­kuk­sen ja Ina­rin kan­sa­no­pis­ton jär­jes­tä­mil­lä kurs­seil­la.

Sar­re on koon­nut elä­män­sä ai­ka­na pe­rin­tei­ses­ti op­pi­man­sa ja ke­rää­män­sä mal­lit ja työ­me­ne­tel­mät ina­rin­saa­me­lai­sek­si kir­jak­si, joka on jo si­nän­sä kult­tuu­ri­te­ko. Äi­dil­tään op­pi­man­sa kaa­vat, mal­lit ja mi­tat nä­ki­vät päi­vän­va­lon mai­nit­tu­na ina­rin­saa­men­kie­li­se­nä te­ok­se­na. Läh­tee­nä oli omas­sa pääs­sä si­säis­ty­nyt kult­tuu­ri­nen tie­to­tai­to, jos­ta van­hat mal­lit, kä­si­työn­te­ko­me­ne­tel­mät ja kä­si­työn kie­li ja­los­tui­vat ina­rin­saa­men kie­len ja kult­tuu­rin tie­to­va­ran­nok­si. Kir­jas­sa esi­tel­lään koko ina­rin­saa­me­lai­nen tal­vi­nen ja ke­säi­nen vaa­te­tus. Täs­tä te­ok­ses­ta am­men­ta­vat tie­ton­sa ja käyt­tä­vät ope­tuk­sen läh­tee­nä niin ina­rin­saa­me­lai­nen var­hais­kas­va­tuk­sen lap­set, pe­rus­kou­lui­käi­set nuo­ret, ar­te­saa­ni­o­pis­ke­li­jat kuin ai­kuis­kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­jat ku­ten kaik­ki ina­rin­saa­me­lai­set ja muut­kin saa­me­lai­sen kä­si­työn te­ki­jät ja sii­tä kiin­nos­tu­neet.

Sar­re it­se ku­vaa ina­rin­saa­me­lais­ta saa­men­pu­kua muun mu­as­sa. näin: “Saa­men­pu­vun käyt­tö ei ole mis­sään vai­hees­sa kat­ken­nut. Puku on ai­kai­sem­min ol­lut ar­ki­vaa­te, mut­ta sen käyt­tö­tar­koi­tus on ny­ky­ai­ka­na muut­tu­nut. Ina­ri­lai­ses­ta kan­san­pu­vus­ta on tul­lut mo­ni­käyt­töi­nen juh­la- ja edus­tus­pu­ku, jota voi­daan yhä käyt­tää myös työ­vaat­tee­na. Puku on kan­san­pu­ku, joka elää pe­rin­tei­ses­ti van­haa kun­ni­oit­ta­en, ke­hit­ty­en uu­sien su­ku­pol­vien mu­ka­na. Saa­men­pu­ku on kie­len ohel­la tär­keä osa ina­rin­saa­me­lais­ta iden­ti­teet­tiä.”

Oi­ke­as­taan täs­sä ki­tey­tyy ina­rin­saa­me­lai­sen kult­tuu­rin pe­rin­tei­nen tie­to ja koko sen kir­jo.

Tärkeää työtä

El­la Sar­re hal­lit­see ina­rin­saa­me­lai­sen kult­tuu­rin pe­rin­teet ja ta­vat. Hän on pa­laut­ta­nut pe­rin­tei­ses­ti teh­dyn ina­rin­saa­me­lai­sen sar­vi­la­kin saa­me­lai­sil­le jo 1980-lu­vul­la te­ke­män­sä ar­kis­to­löy­dön pe­rus­teel­la. Löy­tä­män­sä sar­vi­lak­ki on ta­sa­ver­tai­nen maa­il­man mu­se­ois­sa nyt myö­hem­min löy­det­ty­jen mui­den saa­me­lais­nais­ten sar­vi­lak­kien kans­sa. El­la Sar­ren isän su­vun puo­lel­la on ol­lut sar­vi­la­kin te­ki­jöi­tä. Sar­re tut­ki sar­vi­la­kin his­to­ri­aa ja loi sar­vi­lak­kia var­ten kaa­vat. Hän on ol­lut roh­kea ura­nuur­ta­ja ja edel­lä­kä­vi­jä ina­rin­saa­men kie­len ke­hit­tä­mi­sen li­säk­si en­nen kaik­kea ina­rin­saa­me­lai­ses­sa kä­si­työs­sä.

Sar­re on vaa­ti­ma­ton ja ja­kaa au­liis­ti tie­to­jaan ja tai­to­jaan saa­me­lai­sil­le siir­tä­en pe­rin­net­tä su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le. Sar­re te­kee hil­jais­ta, tär­ke­ää työ­tä ina­rin­saa­me­lai­sen kult­tuu­rin ja pe­rin­tei­sen tie­don tur­vaa­mi­sek­si ja edis­tä­mi­sek­si. Hän ei tee työ­tä me­di­a­huo­mi­o­ta saa­dak­seen, vaan pe­rin­teen siir­tä­mi­sek­si ja kult­tuu­rin tur­vaa­mi­sek­si. Sámi árvvut ry kun­ni­oit­taa El­la Sar­ren elä­män­työ­tä ina­rin­saa­men kie­len ja pe­rin­tei­sen kult­tuu­rin vaa­li­ja­na ja kiit­tää ja kiit­tää hä­nen pa­nos­taan ina­rin­saa­men pe­rin­tei­sen tie­don säi­lyt­tä­mi­ses­sä ja siir­tä­mi­ses­sä.

El­la Sar­re täyt­tää saa­me­lai­sen pe­rin­tei­sen tie­don pal­kin­non kri­tee­rit eri­no­mai­sek­si ja Sámi árvvut -yh­dis­tyk­sel­lä on ilo ja kun­nia myön­tää pal­kin­to näin an­si­oi­tu­neel­le pe­rin­tei­sen tie­don hal­ti­jal­le.