Hyväntekeväisyysilta Tunturihotellissa:
Lipputuotot hyväntekeväisyyteen
Saariselän Tunturihotellissa järjestetään 4.12. Itsenäisyyspäivän Hyväntekeväisyysilta.
-Illan pääsylipputulot luovutetaan lyhentämättömänä Inarin kunnan sosiaali- ja terveystoimelle, jonka kanssa sovitaan yhdessä niistä avustuskohteista, joihin varat käytetään, kertoo Tunturihotellin hotellinjohtaja Jonna Pietilä.
-Erilaisia avustuspyyntöjä ympäri Suomea tulee valtavasti, mutta mielestämme on tärkeää päästä vaikuttamaan nimenomaan oman kunnan hyvinvointiin, minkä vuoksi tämäntyyppinen yhteistyö on etusijalla kaikessa hyväntekeväisyystoiminnassamme, Pietilä jatkaa. Inarin kunnan sosiaali- ja terveystoimi on kartoittanut tämän vuoden avustuskohteita.
-Viime vuosien tapaan jaamme tuottoja sellaisiin kohteisiin, jotka budjetin ulkopuolisina asioina jäisivät muuten toteutumatta”, toteaa Inarin kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti.
Edellisten vuosien lahjoituksilla on muistettu sekä ikäihmisiä että lapsia tavarahankinnoilla ja tapahtumilla. Itsenäisyyspäivän Hyväntekeväisyysillan aikana ravintola Siulassa esiintyy Rovaniemi Big Band.
Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2005 lähtien.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Ylistyslaulu Lapin kauniille Kaamokselle:
Lux Arctica on Design House Idolin viisivuotisjuhlanäyttely
Lux Arctica on samalla ylistyslaulu Pohjois-Lapin kauniille kaamokselle ja se nostaa valokeilaan uuden teknologian valaisin- ja valosuunnittelun.
Design House Idolin uusimmaksi yhteistyökumppaniksi on liittynyt SAAS Instruments Oy. SAAS tunnetaan LED-tekniikan ja kuituoptiikan innovatiivisena pioneerina, jonka tuote- ja toimintavalikoimaan kuuluvat sekä suuren luokan valaisuprojektit että valmiina ostettavat valaisupaketit sekä designvalaisimet.
SAAS näyttää miten esineitä, taidetta ja ympäristöä voidaan valaista niin, että pimeydestä muodostuu tunnelmia ja kauneutta luova näyttämö.
Lux Arctica -nimi viittaa myös luksukseen. Näyttelyssä pohditaankin myös, mitä se mahtaa tarkoittaa.
Design House Idolin vakituiset ”idolit” tuovat näytille sekä uutuuksiaan että ajankohtaisia klassikoitaan, jotka liittyvät erityisesti näyttelyn valoteemaan. SAAS Instruments Oy:n lisäksi näyttelyn ”vierailevia idoleita” ovat mm. Kristiina Lassus, Camilla Moberg ja Nathalie Lahdenmäki.
Keskellä syvintä kaamostalvea 15.-16.12 Design House Idoli kutsuu ”design idolinsa” koolle juhlistamaan viisivuotista toimintaansa suomalaisen huippudesignin näyttämönä pohjoisimmassa Lapissa. Luvassa on juhlan kunniaksi pari jymy-yllätystäkin designin alalta! Design House Idolin näyttely sijaitsee Inarijärven rannalla noin kymmnen kilometriä Ivalosta Inarin suuntaan. Idolin vakituiset näytteilleasettajat ovat Harri Syrjänen, Brian Keaney (Tonfisk), Markku Salo, Eero Hyrkäs (Jaur), Juha Luukkonen (Latimeria), Ritva Puotila (Woodnotes), Harri Koskinen, Artek, Iittala, Fiskars, Marimekko.
Näyttely uusiutuu kerran vuodessa ja mukaan liittyy joukko ”vierailevia idoleita”. www.idoli.fi
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Lapin keittiömestarit Tunturihotellissa
Lapin keittiömestarit esittelevät osaamistaan ja ammattitaitoaan jo 19. kerran herkkupöytätapahtumassa Saariselällä lauantaina 13. marraskuuta. Lapin Keittiömestareiden ja Saariselän Tunturihotellin yhdessä toteuttamasta isäinpäivän viikonlopun herkkupöytätapahtumasta Saariselän ensilumilla on tullut legendaarinen ja odotettu vuosittainen ruokatapahtuma. Pöytä antimineen kokoaa vuosittain yhteen n. 650 ruokavierasta. Perinteeksi muodostuneen lappilaisen herkkupöydän vetovoima on kiistaton, saapuuhan pöydän herkkuja nauttimaan vieraita aina eteläisintä Suomea myöten.
• Esimerkillistä yhteistyötä
Vuosittaisen herkkupöytätapahtuman antimien toteutuksesta vastaavat Lapin Keittiömestarit -yhdistyksen aktiivijäsenet. Lapin mestareita kokoontuu isäinpäivän alla yhteen liki 40 ja herkkupöytätapahtuma työstetään talkoilla yhteisen yhdistystoiminnan hyväksi. Ei tosin liene kovin tavallista maassamme sekään, että tavallaan samoista ruoka-asiakkaista keskenään kilpailevat Lapin alueen keittiömestarit kokoontuvat yhteen ja toteuttavat hymyssä suin yhteisen herkkupöydän asiakkaiden maisteltavaksi.
Lapin Keittiömestareiden Herkkupöydän juuret juontavat vuoteen 1990, jolloin herkkupöytä toteutettiin illallismenuna silloin juuri uudistetun Saariselän Tunturihotellin avajaisten kunniaksi. Tuolloin Tunturihotellissa työskenteli yhdessä liki 20 Lapin keittiömestaria keittiöpäällikkö Markku Lehtisen johdattelemana, ja noin 300 asiakasta kävi nauttimassa mestareiden kavalkadista.
Lehtinen oli myös tämän keittiömestaripäivän idean isänä.
• Myös vinkkejä kokkaamiseen
Juhlaillallisen aikana asiakkaat saavat 50 eri ruokalajia maisteltavaksi sekä avoimia valmistusvinkkejä itse mestareiden antamina. Pöydän tarjottavien kautta pohjoisen mestarit tahtovat tuoda esille omaa ammatillista osaamistaan, jakaa auliisti valmistusvinkkejään myös kotikeittiöiden taitajille, mutta ennen kaikkea suoda ainutlaatuinen mahdollisuus ruokavieraille uusien ja mielenkiintoisten ruokaherkkujen parissa. Itse ruuanlaittajille viikonvaihde on leppoisaa yhdessäoloa ja tietysti oman ammattitaidon hiomista muiden ammattiveljien ja –sisarten kanssa.
Ja vaikka tarinan mukaan sopasta tulee sen sakeampi minkä useampi kokki, ei sitä ainakaan Saariselän herkkupöydän yhteydessä ole ollut havaittavissa. Tarjolle valmistettavat ruuat mestarit ovat valmistaneet huolellisella ammattitaidolla, nöyrällä ammattiylpeydellä, mutta ennen kaikkea rakkaudella ja kunnioituksella raaka-aineita kohtaan.
Pöydän antimien esivalmistelut aloitetaan yleensä kolme päivää aikaisemmin ja lähes viikko tehdään tiiviissä yhteistyössä työtä oman yhdistystoiminnan eteen. Ilta päättyy upeaan mestareiden kunniakierrokseen salilla. Lisätietoja ja varaukset: Saariselän tunturihotelli p. 016-68111.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Saariselän Partioaitta ulkoisti suksien voittelu- ja huoltopalvelunsa
Aikaisemmin myyntihenkilökunta huolsi ja voiteli sukset Partioaitan myymälätiloissa.
-Suksien hoitaminen on aikaa vievää työtä ja varsinkin kiireaikoina saattoivat asiakkaat joutua odottamaan jonkin aikaa ja tietenkin voitelemisen vaatima aika oli poissa muiden asiakkaiden palveluajasta, kertoo myymälänhoitaja Heli Kyrö. Myös tilat myymälän yhteydessä olivat pienet ja usein ahtaat.
Tämän talvikauden alusta lähtien tilanne on toinen. Suksien voitelupalvelua usean vuoden ajan Laanilassa hoitanut Jouko Koivula on siirtynyt Partioaitan takatiloihin. Voitelun lisäksi hän kiinnittää Partioaitan myymiin suksiin siteet ja tekee muitakin huoltotöitä.
• Tuhansia kilometrejä ladulla
Taitavana voitelijana tunnettu Jouko Koivula on myös itse aktiivinen hiihtäjä. Lähes päivittäin hänet voi nähdä laduilla suihkimassa ja talvikaudella kilometrejä kertyy useita tuhansia.
Omaksi edukseensa suksien voitelussa Jouko Koivula toteaakin hyvät olosuhdetuntemuksensa. Usein hän käy itse aamuvarhaisella toteamassa latu-urien kunnon ja keliolosuhteet. Tämän pohjalta hän pyrkii voitelemaan asiakkaidensa sukset mahdollisimman hyvin ja voitelulla on aina takuu. Jos jostakin ihmeen syystä hiihtovälineet eivät toimisi, hän lupaa uusia voitelun. Tietenkään muuttuville olosuhteille ei kukaan voi mitään. Jouko Koivula pyytääkin asiakkailta usein selvitystä suunnitelmista missä ja milloin asiakas lähtee hiihtämään ja mikä on hänen hiihtokokemuksensa.
• Parempaa palvelua
Uusien voittelupalvelujen tavoitteena on palvella Saariselän hiihtäviä vieraita entistä paremmin vakuuttavat Heli Kyrö ja Jouko Koivula yhteen ääneen.
Ihanneasiakas on heidän mielestään sellainen, joka tuo illalla sukset Partioaittaan, kertoo mihin aikoo niillä hiihtää ja hakee sukset seuraavana aamuna voideltuina.
Molemmat toivottavat vanhat ja uudet asiakkaansa tervetulleiksi uudistuneen voitelupalvelun piiriin ja iloisia latuhetkiä Saariselän hyväkuntoisilla laduilla.
-Huollettavia ja voideltavia suksia vastaanotetaan jatkossa Partioaitassa liikkeen aukioloaikoina, toteaa Jouko Koivula.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Piispanojan ja Rönkönlammen kahvistelukämpät otettiin käyttöön
Viime ruskan aikana Saariselällä käyneet matkailijat saattoivat ihailla uusia, hienoja kahvistelukämppiä Piispanojalla ja Rönkönlammella. Viimeiset vasaran iskut ja pensselin vedot kämpillä tehtiin heinäkuun lopulla ja syyskuun puolivälissä Piispanojalla järjestettiin epäviralliset tupaantuliaiset, joihin Metsähallitus, Lapin ELY-keskus ja Saariselän Sanomat olivat kutsuneet Saariselällä lomailevia keskustelemaan ja kahvistelemaan. Tilaisuudessa Urho Kekkosen kansallispuiston johtaja Sakari Kankaanpää kertoili mm. kämppien taustoista.
Piispanojan, Rönkönlammen ja myöhemmin valmistuvan Pikku Harriojan kota ovat osa Saariselän alueen ympäristöprojektia. Sen päätoteuttaja on Lapin ELY-keskus. Rahoituksesta päävastuun ovat kantaneet EU, Suomen valtio, Inarin ja Sodankylän kunnat sekä alueen yrittäjät latuhoito-osuuskunnan kautta.
Muita parannuksia alueella ovat olleet reittien kunnostaminen, pitkospuiden uusiminen mm. Luulammella sekä muutaman uuden reitin linjaaminen. Projekti päättyy ensi vuonna.
Nuotion ääressä heräsikin aikalailla kysymyksiä retkeilyn tilasta. Paikalla olleet järjestäjät vastailivat mitä moninaisimpiin kysymyksiin, mutta saivat myös hyödyllistä palautetta.
Osa vieraista kantoi huolta esimerkiksi siitä, miten mahdollinen ensi vuoden budjettiesitykseen kuuluva Metsähallituksen varojen leikkaaminen tulee vaikuttumaan vaikkapa autiotupien ja tulistelupaikkojen huoltoon.
Varsin yleinen kommentti oli, että varsinkin tässä tilanteessa retkeilijöidenkin tulee kantaa kortensa kokoon, jotta tämä Suomen ilmainen tupaverkosto voidaan säilyttää. Jos ei muuten, niin ainakin kantamalla itse roskansa metsästä takaisin.
• Yli kolme sataa vierasta
Päävastuun tupaantuliaisten kahvistelusta ja makkaroiden jaosta kantoivat Metsähallituksen Juha Suomi ja Saariselän Sanomien Reima Mustonen. Kahvista ja toistensa seurasta Piispan nautti yli kolmesataa retkeilijää.
Airi Kautto Laukaalta ja Heikki Kavela Sauvosta kävivät kahvilla heti aamupäivästä. He ovat todellisia Lapin kävijöitä, sillä Lappiin he ovat tulleet jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja vuoden kaikkina kuukausina. Parhaimpana vuonna he ovat käyneet eri puolella Lappia kuusikin kertaa.
Matkat ovat suuntautuneet pääasiassa Saariselälle, missä ovat heidän mielestään parhaat maastot. Reitistö on hyvä ja eivätkä Airi ja Heikki kaipaa luontoon maksullisia palveluita, riittää kun saa nauttia maisemista ja rauhasta liikkumalla kesällä poluilla ja talvella laduilla.
Heidän jälkeensä Piispanojalla lehahti kahdenkymmenen naisen ja yhden miehen iloinen ryhmä. He kuuluivat OP-Pohjolan henkilöstöyhdistykseen. Kahvien jälkeen ryhmä tutki ulkosalla karttaa ja suuntasi metsien halki kohti toista uutta tulikotaa Rönkönlampea.
Kahvien lomassa metsähallituksen edustaja Ari Kukkalan kanssa mielipiteitä vaihtoivat Aila ja Pentti Keskinen. He asuvat Tuuloksessa ja olivat Saariselällä kolmatta kertaa tänä vuonna.
Hekin ovat pitkäaikaisia Saariselän kävijöitä, sillä 20 vuotta on matka on johtanut tänne.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Saivu Siula-taloon
Reea Juvonen avaa marraskuun 13. päivänä liikekeskus Siulan toisessa kerroksessa kahvila Saivun. Saivu on viihtyisä ja rauhallinen, olohuonetyyppinen viihtymispaikka, jossa voi viettää aikaansa laiskanlinnoissa tai pöydän ääressä tietokoneen kanssa istuen.
Reea Juvonen tarjoaa Saivussa erilaisia kahvi- ja teelaatuja. Osa kahvipavuista jauhetaan paikanpäällä.
-Kahvin, teen ja muiden juomien kanssa kelpaa nautiskella vaikkapa juuri leivottuna makeita tai suolaisia leivonnaisia sekä lämpimät leivät itse valituilla täytteillä, vakuuttaa tuore kahvilanpitäjä.
Tuotevalikoimassa ovat sulassa sovussa lappilaiset, suomalaiset ja esimerkiksi italialaiset tuotteet. Aivan omana erikoisuutenaan Reea lupaa tarjota oman äidin marjahilloista tehtyjä marjapiiraita. Hilloja ja osaa kahvi- tai tee laaduista voi myös ostaa mukaansa vaikkapa tuliaislahjaksi.
Saivun ikkunoista aukeavat hienot maisemat kohti Hammaskairaa, joista Reea sanoo itse nauttivansa suuresti.
• Joensuusta Saariselälle
Reea Juvonen lähti 19-vuotiaana maailmalle kotipaikkakunnaltaan Joensuusta. -Työskentelin paljon Lontoossa lähinnä erilaisissa ravintola-alan tehtävissä. Välillä palasin Suomeen ja työskentelin mm. elokuva-alalla Pohjois-Karjalassa.
-Yrittäjäisäni oli aiemmin tartuttanut minuun jonkinlaisen Lapin kaipuun ja yrittäjähenkisyyden ja niinpä noin vuosi sitten muutin Saariselälle missä tein töitä ravintoloissa, kertoo Reea.
-Olen opiskellut aiemmin kahdeksaa kieltä. Ymmärrän niitä edelleen ja puhun sujuvasti kotimaisten kielten lisäksi englantia, italiaa ja espanjaa, joten uskon pärjääväni aika monien matkailijoiden kanssa.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Saariselkä avaa talvikauden 20. marraskuuta
Saariselän talvikauden avajaisia vietetään 20.11., jolloin myös joulupukki sytyttää Saariselän uudet jouluvalot. Avajaispäivänä Saariselän torilla lapsille on liukumäki sekä muuta mukavaa tekemistä. Myös kyläyhdistyksellä on ohjelmaa ja kylpylään lapset pääsevät ilmaiseksi ja muut kaksi yhden hinnalla. Tunturihotellin tapahtumatorilla luistellaan ja ennen jouluvalojen sytyttämistä torilla järjestetään ilotulitus.
Myös rinnekausi käynnistyy samana päivänä ja avajaispäivän kunniaksi laskettelukeskus tarjoaa hissiliput puoleen hintaan.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Tour de Barents
Tour de Barents on kansainvälinen maastohiihdon suurtapahtuma, joka järjestetään seuraavan kerran huhtikuussa.
Tour de Barents koostuu tulevana keväänä viidestä tai kuudesta osakilpailusta. Kisapaikkakuntina tulevat olemaan edellisen vuoden tapaan Norjan Vadsö, Suomessa Inari ja Rovaniemi. Lisäksi syksyn aikana on neuvoteltu uusista kisapaikkakunnista. Mukaan mahdollisesti ovat tulossa Kirovsk Venäjältä ja Svanstein Ruotsin puolelta.
Kisojen järjestelyorganisaatio on vieraillut Kirovskissa tutustuen olosuhteisiin, kisapaikkaan ja majoituskohteisiin ja todennut ne varsin tasokkaiksi. Osakilpailun järjestäminen Kirovskissa tekee haastavaksi urheilijoiden kannalta järkevä logistiikka. Lisäksi rahoituksen varmistuminen venäläisen osapuolen taholta on perusedellytys Kirovskissa tapahtuman toteutumiselle.
Ruotsin puolelta reilun sadan kilometrin päässä Rovaniemeltä Pellon ja Ylitornion välissä Torniojoen toisella puolella sijaitseva Svansten on myös kiinnostunut järjestämään yhden Tour de Barentsin osakilpailun. Asiasta oli jo alustavasti sovittu siten, että turnee huipentuisi lauantaina Svansteinissa pidettävään sprinttikisaan ja sunnuntaina Rovaniemellä pidettävään Ounasvaara –Climbiin.
Ensi kevään kisajärjestelyt ja sponsorineuvottelut ovat kisaohjelman lopullisesta varmistumisesta huolimatta olleet käynnissä jo loppukesästä alkaen. Kisojen televisioinnista Eurosportin kautta on tehty sopimus, urheilijoitten rekrytointi on käynnistetty. Ensi kevään TdB-tapahtuman budjetti on 250 000 euroa ja mahdollinen Venäjän mukaan tulo nostaa loppusumman noin 370 000 euroon.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA