Kesä on vilkkainta aikaa Lemmenjoella
Lemmenjoen Njurkalahdessa perhematkailuyritys Lemmenjoen Lomamajat Oy:tä vetävän Margetta Jompan-Tiasen isoisä Niila Jomppanen saapui Lemmenjoelle Norjasta 1800-luvun lopulla. Njurkalahden tila jaettiin 1970-luvulla hänen lastensa kesken.
Margetta Jompan-Tiaisen isä Juhani Jomppanen oli jo heti sodan jälkeen aloittanut matkailutoiminnan Lemmenjoella. 1946 lähes legendaarisen maineen Lapin matkailun taitajana saavuttanut Juhani Jomppanen aloitti 1946 moottorivenekuljetukset Inarin Sikovuonosta Lemmenjoelle.
Kullan löytyminen Lemmenjoelta toi perheelle oman kultavaltauksen, Jompanpirttinä tunnetun paikan. Kultavaltaus on perheen hallinnassa edelleen ja myös matkailijoiden käytössä. Samanaikaisesti Jomppanen aloitti venekuljetukset Lemmenjokea pitkin. Perheyritys aloitti majoitus- ja ravintolatoiminnan Lemmenjoella 1955. Tässä toiminnassa Juhani Jomppasen suurena apuna toimi hänen vaimonsa Kirsti, joka mm puhuu sujuvasti kuutta kieltä. Jomppaset tunnetaan laajasti mm Urho Kekkosen ja Hollannin kuninkaallisten vierailujen isäntinä. 1980 rakennettiin nykyäänkin käytössä olevat toimitilat. Tuolloinkin Juhani Jomppanen osoitti olevansa ennakkoluuloton ja laajakatseinen yrittäjä. Margetta Jompan-Tiainen on ollut lomamajojen toiminnassa koko ikänsä. Välillä hän työskenteli ravintola-alalla pääkaupunkiseudulla, mutta tuolloinkin kesät kuluivat perheyrityksen parissa.

Isän kuoleman jälkeen 1987 hän otti vetovastuun yrityksessä.
Kolmihenkinen perhe muutti äidin syntymämaisemiin. Nykyään myös muut perheenjäsenet ovat mukana toiminnassa; isä Juha vastaa suurelta osin venekuljetuksista ja Geir-poika suunnittelee jo kovasti aloittavansa poronhoitotyöt saavutettuaan viiden vuoden päästä laillisen iän. Myös Margetan molemmat sisaret ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana yrityksen toiminnassa.
Nykyään Lemmenjoen Lomamajoilla on yli 50 vuodepaikkaa ja 75-paikkanen ravintola. Muu toiminta käsittää venekuljetukset ja erilaiset ohjelmapalvelutoiminnat. Kesäkausi on yrityksen pääkausi ja talvikausi on koko Lemmenjoella aika hiljaista. Keskustelu koneellisen kullankaivun tulevaisuudesta käy vilkkaana. -Kullankaivulla on huomattava merkitys koko kylän elinkeinotoiminnalle, toteaa myös kylätoimikunnan puheenjohtajana toimiva Margetta Jompan-Tiainen. Se tuo kesäkauteen pituutta molempiin päihin eikä talvikaudella muuta toimintaa kylällä juurikaan ole.
Puheenjohtajana Jompan-Tiainen kantaa suurta huolta myös julkisen liikenteen lakkauttamisesta Lemmenjoen ja Inarin välillä. Tällä seikalla on suuri merkitys koko kylän tulevaisuudelle.
-Kaikilla ei ole omaa autoa käytössä toteaa huolestunut Margetta Jompan-Tiainen. Yrittäjänä hän uskoo kuitenkin vahvasti Lemmenjoen vetovoimaan jatkossakin.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Musiikki edistää saamenkulttuurin säilymistä
Lemmenjokelainen joikaaja ja poromies Nils-Heikki Paltto totesi ytimekkäästi saamelaisten musiikkiseminaarin Ijahis Idjan nuorten säveltäjien ja sanoittajien paneelissa, että joikatessa saa rummuttaa jos rummututtaa. Paneelissa mukana olleet nuoret muusikot totesivat yksimielisesti myös, että saamelainen musiikki edistää saamelaiskulttuurin säilymistä.
Anna Näkkäläjärvi tenttasi musiikkiseminaarin aluksi nuorilta saamelaisilta muusikoilta säveltäjä-sanoittaja ja trubaduuri Niillas Holmbergilta, Somby-yhtyeen Oula Guttormilta ja joikaaja Nils-Heikki Paltolta heidän mielipiteitään saamelaismusiikin nykytasosta ja identiteetistä.
Muusikot olivat vakaasti sitä mieltä, että saamelaisella musiikilla on hyvä tulevaisuus ja se voi myös laajeta valtaväestönkin keskuudessa. Laulujen sanoitukseen tulee panostaa entisestään ja käyttää nimenomaan saamen kieliä. Perinteiden jatkumisessa paino on nykeisten muusikkojen harteilla ja heidän tulee oman musiikinteon rinnalla panostaa myös nuorempien opastamiseen.
Muina alustajina seminaarissa kuultiin inarinsaamelaisten musiikkia esitellyttä Matti Morottajaa, Viddas-yhtyeen laulusolistia Annukka Hirvasvuopio-Laitia, saman yhtyeen lauluntekijää Petteri Joustetta ja venäläistä Igor Nabokia, joka kertoi venäläisten alkuperäiskansojen musiikista.
Ijadis Adja, yötön yö, musiikkitapahtuma järjestettiin Inarissa kuudennen kerran. Tapahtuman ohjelmaan kuului työpajoja, musiikkiseminaari sekä yöttöman yön konsertti. Konsertissa julkisti saamelaisen nuorisomusiikin ylpeys Somby uutuuslevynsä ja muina esiintyjinä mukana olivat muun muassa nenetsiläinen tanssiryhmä, norjalainen Aigi ja ruotsalainen Lars Ante Kuhmonen.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Jänkhä pani paremmaksi kolmella osallistujalla
Jänkhällä Jytisee moottoripyörätapahtuman suosion kasvu jatkuu edelleen. Useat tämän vuoden moottoripyörä tapaamiset ovat kutistuneet ehkä lamasta johtuen, mutta Saariselälle kokoontui entistä enemmän eli yhteensä 2015 motoristia.
-Tapahtuman ohjelma koostui pääosin yhdessäolosta, paraatiajoista perjantaina Inariin ja pääparaati lauantaina Ivaloon. Tähän paraatiin osallistui yli tuhat moottoripyörää, kertoo järjestelyissä mukana ollut Saariselän Tunturihotellin myyntipäällikkö Petri Saastamoinen.
Osallistujat tulivat Suomen lisäksi ainakin Norjasta, Ruotsista, Italiasta ja Venäjältä ja viime vuoden ennätysmäärä ylitettiin kolmella. Tapahtumissa suosituin ohjelmanumero oli pyörän tehojen testaaminen.
Kuusamolaisen Juha Välimaan Suzuki Hayabusa moottoripyörä on varustettu 1300 kuutioisella turbomoottorilla. Ensimmäistä kertaa Jänkhällä Jytisee -tapahtumaan osallistunut Välimaa testautti pyöränsä tehot tapahtumatorilla.
Tehoja hän odotti löytyvän 250-260 hevosvoimaa, mutta Jarmo Kelohaaran tekemä testi osoitti takapyörästä niitä löytyvän 280. Saariselälle Välimaa kertoi tulleensa täällä useamman kerran käyneen vaimonsa suosituksen mukaan. Vuosittain pyörän mittariin kertyy 5000- 10000 kilometriä. Pyörä oli tehokkain testatuista pyöristä ja se palkittiin lauantain iltatilaisudessa.
Vähiten hevosvoimia mitattiin avajaisissa esiintyneen Duo RumaKurun Pekka Pötkylän Pappa tunturista, vajaat kaksi.
Myös Päivi Määttä Haapavedeltä oli mukana tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Hänet olivat houkutelleet mukaan oman avopuolison kaverit. Päivi Määtällä on ollut oma moottoripyörä kuusi vuotta. Tällä kesänä hän on ehtinyt ajaa 3500 kilometriä ja moottoripyöräilyn hän kertoo sopivan hyvin myös naisille.
Orivedeltä Saariselälle tullut Seppo Ojala vietti viimeistä poikamiespäiväänsä Jänkhällä Jytisee -tapahtuman avajaisten yhteydessä. Hän oli kosinut tulevaa vaimoaan Raija Saarimaata viime vuotisen tapahtuman yhteydessä. Myönteisen vastauksen jälkeen häät päätettiin pitää Saariselän kappelissa tämänvuotisen tapahtuman yhteydessä elokuun 4. päivänä. Tuolloin Raijasta tuli sopimuksen mukaan Raija Ojala. Pariskunta palkittiin Vuoden Jänkhä -palkinnolla.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Kaija Paltto vie huovuttamisen tietotaitoa Viroon
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kaija Paltto on pitänyt lukuisia näyttelyjä ympäri maailmaa. Seuraava näyttely pidetään Eestissä Hiidenmaan saaren pääkaupungissa Kärtlassa tänä syksynä. Siellä Kaija Paltto opastaa paikallisia käsityöläisiä huovutuksen saloihin ja kertoo miten syrjäisessä lappilaiskylässä voi kehittyä maailmanluokan taiteilijaksi.
Kaija Paltto kertoo, ettei hän ole kertaakaan itse suunnitellut näyttelyjen pitopaikkoja etukäteen. Näyttelyn paikalliset järjestäjät vain kävelevät sisälle ateljeeseen ja kertovat haluavansa järjestää Kaijan näyttelyn kotimaassaan.
Taiteessaan maailmankuulu taiteilija käyttää suomalaista poronnahkaa ja suomalaisten lampaiden huopaa.
-Molemmat raaka-aineet ovat yksiä maailman parhaita kertoo Kaija Paltto. Lampaan villasta tehty huopa on maailman vanhin ihmisen käyttämä tekstiili. Altain vuoriston ikijäästä Mongoliasta on löydetty 6000 vuotta vanhoja tekstiilipaloja ja huovutus on kehitetty nimenomaan Mongoliassa.
Palton saamelaiperhe kutsuu vierailulle Lemmenjoen maisemiin ja tarjoaa täysipainoisen elämyspäivän. Jokiveneillä kuljetaan Lemmenjoen kanjonissa joko mahtavalle Ravadaskönkään putokselle tai perheen omalle kultavaltaukselle. Oppaina ja veneen kuljettajina toimivat Palton perheen miehet, isä Heikki ja pojat Aslak ja Niiles Heikki. Molemmissa kohteissa nautitaan myös poronlihakeitto-lounas ja nokipannukahvit.
Taukomusiikiksi tarjotaan saamelaisia joikuja. Paluumatkan jälkeen tutustutaan aidossa, vanhassa saamelaisessa pihapiirissä poroihin ja poronhoitoon. Taiteilija Kaija Paltto kertoo retken päätteeksi 10-vuotiaassa ateljeessaan saamelaisten elämästä Suomen suurimman kansallispuiston kainalossa ja opastaa huovutuksen saloihin.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Muossigrilli palasi Saariselälle
Sekä koti- että ulkomaisten asiakkaiden kaipailema Muossi Grilli on palannut Saariselän keskusaukion laidalle. Pirjo ja Markku Vaarala avasivat uuden ja upean Muossin elokuulla. Grillirakennus ja laitteet ovat upouusia, mutta yrittäjäpariskunta lupaa, että rento meininki ja hyväksi koettu ruokalista pysyvät jatkossakin.
-Listalta löytyvät edelleenkin esimerkiksi ykköstuote Poroburger ja paikallisten kehittämä Tanssikenkä, kertoo Markku Vaarala. Ja kaikki paitsi rykiminen on turhaa pätee edelleenkin, eli Muossin käyntikortti Rykimä löytyy listalta jatkossakin.
- Ja jos ei nälkä näillä lähde, se on sitten Äijä-Burgerin paikka, sanoo Markku Vaarala. Kolme sadan gramman täyslihapihviä lisukkeineen vie nälän takuuvarmasti. Jos pidetään kiinni vanhasta ja hyväksi koetusta, kehitellään myös uutta. Yksi tällainen kehittelyn alla oleva tuote on lohiburger. Toisaalta ruokalista vastaa myös ajanhenkeen: periaatteessa kaikki myytävänä olevat tuotteet ovat saatavilla myös gluteenittomina. Uutta Muossilla on myös terassi. Avoinna Muossi Grilli on päivittäin klo 16:sta lähtien neljään asti. -Ja tarvittaessa pidämme auki vaikka pidempään, ettei nälkä jää kenelläkään, lupaavat Vaaralat.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Partioaitta Saariselällä 20 vuotta
Saariselällä avattiin Partioaitan myymälä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Alusta alkaen liike on ollut omissa tiloissa, jotka suunniteltiin ja rakennettiin varta vasten sille.
Honkapolulla sijaitseva liike aloitti Partioaitan laajenemisen maanlaajuiseksi retkeilytarvikeliike ketjuksi. Aikaisemmin Partioaitta oli toiminut ainoastaan Helsingin Yrjönkadulla.
-Nykyään Partioaittoja on Saariselän lisäksi kymmenen ympäri Suomea. Lisäksi toimii erillinen poistopiste ja laajeneva verkkomyymälä, kertoo Saariselän liikkeen myymälänhoitaja Heli Kyrö.
Kahdenkymmenen vuoden aikana Saariselällä työntekijöiden vaihtuminen on ollut todella vähäistä, sillä päätoimisia työntekijöitä liikkeessä on ollut vain neljä. Toiminnan aloitti Markku Pulkkinen ja nykyisten työntekijöiden Heli Kyrön ja Kimmo Fofonoffin lisäksi Saariselällä on työskennellyt vain Minna Pajunen. Helillä ja Kimmolla on Partioaitassa kertynyt työkokemusta jo yli kymmenen vuotta. Retkeilykokemuksesta on Heli Kyrön mielestä työssä suurta hyötyä. Retkeilytarvikkeiden myyminen edellyttää vankkaa asiantuntemusta . Retkeilytarvikkeet ovat kestäviä ja aika ajoin myyjiltä kysytään tarvikkeita tai varaosia jo pitkään markkinoilta pois olleisiin välineisiin. Tuolloin pitkäaikaisen työuran tuoma asiantuntemus auttaa.
Aitiopaikalta retkeilyn kehittymistä seurannut Kyrö toteaa retkeilytarvikkeidenn muuttuneen vuosien aikana keveämmiksi ja pienemmiksi esitellessään yli kaksikymmentä vuotta vanhaa talvikäyttöön tarkoitettua kuitumakuupussia ja nykyaikaista untuvamakuupussia. Kokoero on huomattava ja painokin on pudonnut kolmannekseen. Sama kehityssuunta on yleistä kaikkien tarvikkeiden kohdalla.
Asusteissakin on kahdenkymmenen vuoden aikana kehitys ollut huimaa. Alkujaan käytettiin valtaosin puuvillaisia asuja. Niitä seurasivat vieläkin käytössä olevat puuvillapolyesteripohjaiset materiaalit. Tuotekehittely toi seuraavaksi markkinoille nykyaikaiset hengittävät , synteettiset materiaalit. Aivan viime aikoina markkinoille on tullut uusia luonnonperäisiä materiaaleja, bambu, villa ja silkki etunenässä.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

UK-puistossa riittää kävijöitä
-Urho Kekkosen kansallispuistoon on tänä vuonna elokuun puoleenväliin mennessä lähtenyt 140.000 henkilöä, kertoo asiakasneuvoja Niina Raasakka palvelupiste Kiehisestä. Saariselältä ja Kiilopäältä lähdetään kansallispuistoon suunnilleen yhtä paljon. Kesäkauden käytetyin lähtöpaikka on ylivoimaisesti Kiilopään portti, jonka läpi kansallispuistoon kesäkaudella on lähtenyt yli 10.000 retkeilijää.
Raja-Jooseppiin Luttojoen ylittävälle sillalle asennettiin retkeilijöiden ja kalastajien määrää laskeva laskuri toukokuun 18. päivänä. Elokuun 10. päivään mennessä sillan oli ylittänyt 1763 henkilöä. Vilkkain viikko oli heinäkuun lopulla, jolloin kulkijoita oli yli 300.
Kiilopäältä lähti kansallispuistoon samaan aikaan viikossa yli 1300 retkeilijää. Saariselältä kansallispuistoon johtavista poluista suosituin on Iisakkipään luontopolku, jonka on kulkenut kesäkaudella jo yli 8000 henkilöä, kerrotaan kansallispuiston toimistosta.
-Saariselän retkeilijöiden lukumäärät eivät anna täysin oikeaa kuvaa, toteaa Niina Raasakka. Saariselän ympäristössä retkeillään paljon myös kansallispuiston ulkopuolella, esimerkiksi Laanilan ja Kaunispään suuntiin, hän jatkaa.
Ruskahan on myös vilkasta retkeily aikaa, jolloin retkeilijöitä alueelle odotetaan runsaasti.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Kansainvälinen luontoleiri Inarissa
Suomen Luontoliitto järjesti Rovajärven kämpällä ekomatkailua käsittelevän Ecotourism in Northern Boreal Forests -leirin elokuussa. Euroopan komission Youth In Action -ohjelman tukemalle leirille osallistui nuoria eri puolelta Suomea sekä arkangelilaisen Aetaksen ja Murmanskilaisen PiM -nuorisojärjestöjen jäseniä. Mahtuipa joukkoon yksi unkarilainenkin.
Viikon ohjelmaan kuului muun muassa erilaisia työpajoja, sekä vaellukset Pielpajärven erämaakirkolle ja Otsomotunturille. Lisäksi leiriläiset suunnittelivat luontopolun Otsomotunturin läheisyyteen.
Suomen luontoliiton leirijärjestäjä Sini Eräjää on tyytyväinen leirin kulkuun.
- Viikko on mennyt hyvin, ja tuloksia on saatu aikaan. Leiriläiset vaikuttuivat paikallisisesta luonnosta, sen vanhoista metsistä ja hiljaisuudesta. Toivottavasti kyseiset matkailuvaltit säilyvät, eivätkä mene metsätalouden raaka-aineeksi.
Myös Inarin luonnonystävien puheenjohtaja Vesa Luhta vieraili leirillä.
- On hienoa, että nuoretkin haluavat pitää huolta luonnosta, hän sanoo.
Hänen mielestään Inari on erittäin potentiaalinen retkeilyalue.
- Inari on retkeilijän paratiisi. Täällä perinteisen retkeilyn elementit loistavat. Inarissa on hyvin monipuolinen luonto pienellä alueella. Monet matkailijat arvostavat perinteisiä liikkumistapoja, jotka eivät häiritse ketään. Näitä ovat esimerkiksi vaeltaminen, hiihto ja soutu. Jotkut eivät halua kohdata luonnossa edes moottorikelkkaa. -Rovavaaraan valmistuva luontopolku on tiettävästi Suomen ensimmäinen luontopolku, jota ei merkitä maastoon, vaan rastien koordinaatit ja kuvaukset löytyvät internetistä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Retkeilijät voivat kulkea omatoimisesti luonnossa käyttäen apunaan GPS-paikanninta ja nettiesitettä, kertoo Olli Turunen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
- Hankkeessa on panostettu interaktiivisuuteen. Luontopolulle on suunniteltu tehtäviä, joten retkeilijät eivät lue passiivisesti tekstejä, vaan käyttävät konkreettisesti kaikkia aistejaan maastossa.
Polku on tarkoitus esitellä ja avata internetissä tämän syksyn aikana. Avajaisten jälkeen testataan polun toimivuutta, ja voi olla, että jotain täytyy parantaa. Minusta on hienoa, että polku on Inarissa. Inarin kirkonkylä on lähellä, joten polku on helppo saavuttaa. - Luontopolku tarjoaa hyvää ympäristökasvatusta, minkä lisäksi houkuttelemalla ihmisiä luokseen polku suojelee aluetta muulta käytöltä, Eräjää lisää.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Kullankaivajain Liitto ry juhli 60 vuottaan
Lapin Kullankaivajain Liitto ry juhli kuutta vuosikymmentään iloisissa mutta toisaalta epävarmoissa tunnelmissa heinäkuussa Ivalossa. Juhlat olivat mukavat ja sujuivat mallikkaasti porokeiton ja boolin merkeissä, mutta yhä uudelleen pöytäkeskusteluissa palattiin meneillään olevaan kaivoslakiuudistukseen, joka uhkaa ammattimaista kaivua Lemmenjoella.
Tervehdyspuheen tilaisuudessa piti kirjailija Seppo J. Partanen, joka totesi Lapin kullankaivulla olevan monta syytä juhlaan. Juhlan keskeisin syy hänen mukaansa nousi kuitenkin 60 vuoden takaa Lemmenjoen kultaryntäyksen kiivaimmasta kesästä. Tuolloin syyskuisena päivän Morgamojan Pellisen kämpälle kokoontui 27 kaivajaa perustamaan omaa yhdistystä Lapin Kullankaivajain Liittoa.
Juhlapuheessaan kansanedustaja Janne Seurujärvi loi uskoa kullankaivun tulevaisuuteen, mutta ei onnistunut hälventämään kaivajien huolestuneita tunnelmia. Lapin Kullankaivajain liittoon kuuluu tällä hetkellä jo yli 3000 jäsentä.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA