Barents Rescue 2009 -harjoitus pidetään Murmanskin alueella lokakuussa
Barents Rescue 2009 -harjoitus järjestetään Murmanskissa 8. - 10.9. välisenä aikana. Harjoitustilanteena on säteilyharjoitus, merionnettomuus ja liikenneonnettomuus. Alakurtin alueella harjoitellaan metsäpalonsammuttamista.  Harjoituksen tavoitteena on harjoitella onnettomuustilanteiden johtamista kansainvälisessä tilanteessa, missä käytetään apuna Suomen, Norjan ja Ruotsin pelastushenkilöstöä ja kalustoa.
Harjoituksen johtokeskuksena toimii pohjoisen laivaston lennoston johtokeskus. Harjoituksen käytännön toteutuksesta vastaa eversti Viktor Minailov Murmansk Emercomista. Lapista harjoitukseen osallistuu noin 30 henkeä Lapin lääninhallituksesta, Lapin pelastuslaitokselta, Lapin sairaanhoitopiiristä sekä Vapepasta. Harjoituksen yhteydessä järjestetään kansainvälinen pelastajanuorisoleiri, johon osallistuu myös lappilaisia nuoria.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Holiday Club Saariselkä lisää asumisviihtyisyyttä
Mittavien ravintola- ja yökerhouudistusten jälkeen Holiday Club Saariselkä panostaa hotellin puolelle ja asumisviihtyvyyden lisäämiseen. Viime kesänä aloitetun remontin myötä tämän kesän ja syksyn aikana saadaan melkein kaikkiin huoneisiin uudistetut kylpyhuoneet. -Työ on edennyt käytävä kerrallaan, ja kaikista kylpyhuoneista on uusittu sisustus kokonaisuudessaan, kertoo myyntipäällikkö Jani Repola Holiday Club Saariselästä. Samalla hotellin käytäville on mm. uusittu mattoja.
-Huoneiden perusteellisempi uudistaminen on tulossa, mutta aivan vielä se ei ole ajankohtainen, kertoo Repola. Vaikka ravintolaremontti olikin miljoonaluokkaa, tarvitaan vielä pientä hienosäätöä:
-Revontulen aamiaistilan ilmettä kohennetaan ja sinne hankitaan uutta laitteistoa, joilla viihtyvyyttä ja toimivuutta saadaan lisättyä, kertoo Jani Repola. Kesällä Rakka-ravintola on avoinna joka päivä ja Sporttibaarissa kesän menot alkavat 3. heinäkuuta..
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Kulta kimaltaa Lapin kesässä
Kulta löydettiin Lapissa jo toista sataa vuotta sitten. Se aiheutti Suomen ensimmäisen kultaryntäyksen Ivalojoelle vuonna 1868. Siitä lähtien Ivalojoella, Tankavaaran alueella ja Lemmenjoella on kaivettu kultaa niin ammattimaisesti kuin harrastuksenakin.
Kullanhuuhdonta on Inarissa elinkeinona yhtä vanha kuin poronhoito. Vuonna 1973 perustettu Tankavaaran Kultamuseo tutkii ja tallentaa kullankaivun historiaa sekä esittelee maailman kullanhuuhdontaperinnettä Golden World -osastollaan.
Matkailija löytää Lapista kultaa joko huuhtomalla tai ostamalla. Lapin kultaa käytetään myös korujen valmistuksessa ja näin paikallisista hipuista, koru- ja jalokivistä syntyvät taideteokset ovat ainutlaatuisen kauniita uniikkikoruja. Kultahippuja ja -koruja on myynnissä useissa liikkeissä Saariselänkin alueella. Yksi näistä on Tuliaistupa Kaunispään huipulla: -Kultahippuja käytetään koruissa sellaisenaan. Jokainen koru on ainutlaatuinen, sillä ihmiskäsi ei ole antanut hipulle muotoa, vaan jokainen hippu tulee suoraan maasta ja on luonnon muovaama, sanoo Susanna Lehtinen Tuliastuvasta.
Tästä johtuu myös se, että jokainen hippukoru on varmasti uniikkikappale.
Tuliaistuvassa myytävien hippukorujen kulta on peräisin Lemmenjoelta ja koruissa käytettävät jalo- ja korukivet kotimaisia. Tuliaistupa myy mm. alan uranuurtajan Aarne Alhosen sekä Janne Kanniston, Seppo Möllärin ja Sanna Puhakan koruja. Lisäksi valikoimissa on myös muiden kotimaisten kulta- ja hopeaseppien korkeatasoisia koruja. Tuliaistupa on erikoistunut korkealaatuisiin matkamuistoihin sekä tuliais- ja lahjatuotteisiin.
Valikoimiin kuuluvat esimerkiksi Lapin puukot, kuksat, taidelasi ja kristalli sekä erilaiset nahkatuotteet.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Kesä huipentuu Inarin Lapin Kesä -viikkoon
Ivalossa ja eri puolilla Inarin kuntaa järjestetään ensimmäisen kerran laaja tapahtumaviikko, jonka aikana ohjelmaa on tarjolla kaikenikäisille viikon jokaisena päivänä. Tapahtuma alkaa viikonloppuna 17.7.-19.7. , jonka aikana ohjelmaan kuuluvat 36. pelimannipäivien lisäksi mm. kultakisat, budoleiri sekä Inarin uistelukisat. Elokuvateatteri Aslakissa esitetään kultaelokuvia ja pelimannitansseja tanssitaan kylän ravintoloissa. Viikko avataan Kullankaivajain mestaruuskisojen avajaisten yhteydessä Hotelli Kultahipun rannassa Ivalossa.
Maanantaina 20. heinäkuuta vietetään Sevettijärven koltta-asutuksen 60-vuotisjuhlaa kyläjuhlan merkeissä. Tiistaina ja keskiviikkona Nellimissä vaalitaan mm. markkina- ja savottaperinnettä uittorännillä. Ohjelmassa on mm. rännijuhla, iltamat sekä tukkilaisnäytös ja kilpailut. Ivalosta järjestetään bussikuljetus Nellimiin.
Keskiviikkona Ivalon kirkossa soi yöttömän yön konsertti.
Torstaista lauantaihin ollaan Ivalossa, missä pidetään markkinat ja tanssikurssi. Lisäksi luvassa on toritaidetta tenaville ja lasten kalakisat. Nuorille on järjestetty oma Selvä peli rock-konsertti.
Tapahtuman toinen viikonvaihde perjantaista 24.7. sunnuntaihin 26.7. on varsinainen superviikonloppu.
Markkinat jatkuvat perjantaina ja ohjelmassa on myös mm. Tanssaa Inarin Väärtien kanssa -kisa.
WatercrossBlues soi Ivalossa ja tapahtuman pääesiintyjäksi on tulossa viime kesänä paikkakunnalla vieraillut Papa George, jolla on tällä kertaa mukana oma bändi. Lauantaina ajetaan Water Cross -kisa moottorikelkoilla, tanssitaan Hotelli Ivalossa ja jatketaan bluesin merkeissä Ivalossa sekä MS-Inari-laivan risteilyllä. Kultahipun rantalavalla järjestetään Inarin Lapin laulukilpailun loppukilpailu.
Sunnuntaina onkin sitten aika pitää messu Inarin kirkossa ja sen jälkeen vielä Inari laulaa, tanssii ja soi. Viikon päättäjäistilaisuus on Inarin Kultahovissa.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Ivalo River Camping uuteen kuosiin
Pitkään Ivalossa toiminut Kerttuojan leirintäalue sai viime kesänä uuden nimen ja uudet omistajat, kun Tina Kiviniemi avasi isänsä Markku Kiviniemen kanssa alueen Ivalo River Camping -nimen alla. Kesän alussa toiminta laajentui, kun he hankkivat omistukseensa myös viereisein SEO-huoltoaseman. Kesän alku on kulunut ripeätahtisen remontin ja uudistusten parissa.
Nyt esimerkiksi leirintäalueen vastaanotto siirtyy samoihin tiloihin huoltoaseman kanssa.
-Leirintäalueelle olisi joka tapauksessa joutunut rakentamaan uuden kioskin, ja niinpä otimme yhteyttä Esko Sarajärveen, joka olikin valmis luopumaan huoltoaseman pidosta, kertoo Tina Kiviniemi.
Huoltoasemalle remontoidaan kahvila-ravintola, kioski ja kesäterassi. Tarjolla on ruokaa, kioski- ja kahvilatuotteita, Inarijärven kalaa eri muodoissa sekä erilaisia paikallisia porotuotteita.
Leirintäalueella on kaksitoista 2-6 hengen mökkiä, joita aletaan vuokrata myös talviaikaan. Remontin myötä asuntoautopaikkojen määrä alueella kasvaa. Virkistyskalastajia varten alueella on desinfiointipaikka ja kalastuslupien myynti.
Perheellä on myös kalastustukikohta Inarijärvellä, jossa voi myös majoittua mökeissä. Kalastustukikodassa on asiantunteva palvelu, sillä Markku Kiviniemi on kalastanut ammatikseen yli 20 vuotta. Kalastustukikohta järjestää tarvittaessa myös erilaisia ohjelmapalveluita.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Ivalon lentoasemalle laajennus
Yleisestä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Ivalon lentoasema on pitänyt alkuvuonna pintansa matkustajamäärissä. Koti- ja ulkomaanliikenteen matkustajien yhteenlaskettu määrä huhtikuun loppuun mennessä pysyi käytännössä ennallaan eikä kovia laskuprosentteja Ivalossa koettu. Varsinkin ruuhka-aikoina ahtaaksi käyneen lentoaseman laajennusta on odotettu jo vuosia, mutta nyt hankesuunnitelma on valmis ja parhaillaan se odottaa rahoituspäätöksiä. Hankesuunnitelma käsittää luonnoksen asemarakennuksen laajentamisesta, vanhan osan saneerauksesta sekä maaliikennepuolen laajennussuunitelman. Asemarakennuksen laajennuksen pinta-ala on runsaat 5000 neliömetriä ja saneerausosan pinta-ala noin 2400 neliömetriä. Uusi terminaali on suunnitelmassa piirretty nykyisen terminaalin eteen ja se on noin 1,5 kertaa nykyisen kokoinen.
-Kellarikerrokseen tulevat henkilökunnan tilat ja väestösuoja. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat mm. lähtö- ja tuloaula, matkatavaroiden luovutustilat sekä turvatarkastus, kertoo Ivalon ja Enontekiö lentoasemien päällikkö Matti Sorvari. Vanha matkustajaterminaali tulee kokonaan lähtöporttialueeksi, jossa sijaitsee myös myymälä- ja ravintolatiloja sekä passintarkastus.
Kakkoskerrokseen kaavaillaan mm. toimistotiloja, joiden lisäksi Matti Sorvarin mukaan sinne sopisi myös paikallisia tuotteita myyvä kauppabasaari: -Mielestäni basaariin voisi tulla esimerkiksi paikallisten käsityöntekijöiden, elintarviketuottajien tai taiteilijoiden pieniä myymälöitä, sanoo Sorvari. Nykyisin hyvin toimiviksi todetut liikennealueet käsittävät suunnitelmassa mm. 240 auto- ja 10 bussipaikkaa.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 11 miljoonaa euroa. Summa suunnitellaan koottavaksi monikantarahoituksena TE-keskukselta, Finavialta ja Inarin kunnalta sekä sen kautta kanavoituvasta yritysrahoituksesta.
-Neuvotteluja käydään hyvässä hengessä, ja toivon että päätöksiä saadaan jopa tämän syksyn aikana, sanoo Sorvari.
-Oma tavoitteeni on, että alustavat työt käynnistyvät 2010 ja hanke lähtee käyntiin vuonna 2011, jolloin osa uusista tiloista saadaan jouluksi käyttöön. Kokonaisuudessaan hanke olisi valmis vuonna 2012.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Retkipolku Suomesta Norjaan
Metsähallitus on merkinnyt maastoon uuden Suomen ja Norjan valtakunnan rajan ylittävän retkipolun Kessistä Piilolan rajanylityspaikalle. Retkipolku jatkuu Norjan puolella Övre Pasvikin kansallispuiston halki Sortbryssttjerniin.
-Reitti on nimeltään Piilolan polku ja sen viralliset avajaiset vietetään Norjan puolella kesäkuun 16. päivänä, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Pasi Nivasalo. Avajaisten jälkeen toteutetaan myös ensimmäinen virallinen vaellus polkua pitkin Suomeen. Vaelluksesta lisätietoja saa Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta Inarista. Kesään mennessä polun esittely tulee myös luontoon.fi -sivuille.
Reitti on pituudeltaan 35 kilometriä josta Suomen puoleinen osuus on 24 km. Polku merkittiin maastoon viime syksynä ja alkukesästä suoritetaan vielä viimeistelytöitä. Suomen puolella polku on merkitty siniseksi maalatuilla puutolpilla ja Norjassa puissa roikkuvin sinisiksi maalatuin puumerkein.
Suomen puoleinen lähtöpaikka on Kessin tien varressa 11 kilometrin päässä Nellimistä. Sieltä polku kulkee sivuten Kessi-, Nuottama-, ja Nammijärviä Piilolan rajanylityspaikalle. Norjan puolella suurin järvi on Ellenvatn. Polku päätepiste on Övre Pasvikin kansallispuistossa Sortbrysttjärnissä, josta on vielä 10 kilometrin metsäautotie taival Svanvikin tielle. Matkaa päätepisteestä Svanvikiin on 55 km ja Kirkkoniemeen n. 100 km.
Retkeilijöiden käytössä polun varrella ovat 5 km:n päässä lähdöstä oleva Stora Enson omistama avoin tupa Kessijärvellä. Seuraava tulipaikka on Nuottamajärvellä, jonne on rakennettu myös laavu. Toinen autiotupa on Piilola Nammijärvellä. Norjan puolella on kaksi autiotupaa ja yksi laavu. Reitti kulkee helppokulkuisessa metsämaastossa todellisessa erämaassa. Retkipolkua ei vielä ole merkitty yhteenkään myynnissä olevaan karttaan, mutta reitin alkupisteessä sekä taukopaikoilla on opastetaulut joissa on myös karttapiirros reitistä. Uusi reitti löytyy myös retkikartta.fi –palvelusta.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

UK-kansallispuisto on suosittu retkeilyalue
- Saariselkään rajoittuva Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi Suomen suosituimmista retkeilyalueista, kertoo puistonjohtaja Sakari Kankaanpää. Vuosittain kansallispuistossa käy noin 250 000 kävijää.
-Tähän asti kävijämäärät on kerätty monista eri lähteistä: puistossa on joitakin vanhanmallisia laskimia, hotellien kävijämäärät ja latukamerat ovat luoneet laskimien ohella pohjan ns. valistuneelle arviolle, kertoo puistonjohtaja Kankaanpää.
Tulevaisuudessa saadaan kuitenkin parempaa ja tarkempaa tietoa, sillä reittien varrelle on viime kaudella asennettu neljä uutta laskuria. Viideskin asennetaan kesän alussa. Kävijämäärät ovat olleet koko ajan kasvussa varsinkin päiväretkiä tekevien osalta. Rinkaretkeilijöitä, jotka yöpyvät ainakin yhden yön puistossa, on noin 10 000. Heidän määränsä on ollut koko ajan samalla tasolla.
Rinkaretkeilijöistä Metsähallitus ja Sakari Kankaanpää on hieman huolissaan. Suomen ainutlaatuinen autiotupajärjestelmä ja vahva eräkulttuuri halutaan säilyttää. -Suomalaiset tuntevat sen vielä kohtuullisen hyvin, toteaa puistonjohtaja.
Toisin on ulkomaalaisten osalta. Metsähallituksen opastuskeskukset haluaisivat mielellään jakaa tietoa miten autiotuvilla tulisi käyttäytyä, mutta varsin usein törmätään kielimuuriin.
Kankaanpään mukaan ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa retkeillä. Kaikkien tulisi kuitenkin ottaa muut retkeilijät enemmän huomioon. Retket tulisi suunnitella ennakkoon paremmin omat taidot huomioiden.
Kaikkien pitää edelleen muistaa, että eksymisvaarakin on erämaassa olemassa. Kansallispuistoon ei kannata lähteä seikkailumielellä. Kaikkien tulisi nauttia erämaasta, kuten myös Suomen ehkä tunnetuin retkeilijä Veikka Gustafsson, joka retkeilee mielellään Sokostin maisemissa.
Urho Kekkosen kansallispuisto on puistonjohtajan mielestä valmis, mutta vaatii koko ajan rakennelmien korjausta ja parantamista. Autiotupia pyritään peruskorjaamaan yhden tuvan vuosivauhtia. Viimeksi korjattuja ovat Suomun Ruoktu, Lankojärvi ja Tahvon tupa. Seuraavana vuorossa on Tuiskukuru.
-Kuluvana kesänä rakennetaan uusi WC Luulammelle, sillä suuret kävijämäärät ovat jo rasittamassa arvokasta Luttojoen vesistöä, kertoo Sakari Kankaanpää. Uuden WC:n myötä kaikki jätökset viedään paikalta pois, eikä jatkossa kuormitusta synny.
Tulipaikkojen yhteyteen rakennetaan myös uusia puuliitereitä helpottamaan polttopuiden kuivana säilymistä. Tämä tulee lisäämään polttopuiden kulutusta. Vaikka tuvilla ja tulipaikoilla on roska-astioita, toivoo Sakari Kankaanpää, että retkeilijät jatkossakin toisivat roskansa mahdollisimman usein mukanaan pois. Hän toivottaakin kaikki tervetulleiksi kansallispuistoon nauttimaan suurennoista luonnosta luonnon ehdoilla.

LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA