Tuli on yhä edelleen hyvä renki, mutta huono isäntä
-Valta osa Saariselän VPK:n saamista palohälytyksistä voitaisiin estää huolellisemmalla tulen käsittelyllä, toteaa palopäällikkö Olli Vasala.
Hän muistaa viimeisen vuoden aikana Saariselällä VPK:n saaneen vain kaksi hälytystä, jotka eivät johtuneet huolimattomasta tulen käsittelystä. Toinen niistä oli tuhopolton yritys ja toinen palon alku, joka sai alkunsa viasta sähkökeskuksessa. Monet palohälytyksistä ovat automaattisten palohälyttimien tekemiä.
-Usein syynä on joko höyryn tai savun syntyminen. Höyry laukaisee palohälyttimen, kun saunottaessa tai suihkussa ollessa ovia pidetään liian kauan avoimina, sanoo Vasala. Savua synnyttävät liian monet kynttilät tai tuikut sisätiloissa tai takan sytyttäminen pellit kiinni.
Automaattisia palohälyttimiä on kaikissa hotelleissa ja suuremmissa majoissa.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Monenkirjavaa saamelaismusiikkia
Saameasiamusiikista tulee ensimmäisenä mieleen joiku. Joiku on perinteistä saamelaista musiikkia, joka on kuulunut ennen muinoin poropaimenen ”työvälineisiin”. Kun poropaimen joikasi porotokan laidassa, pysyivät pedot loitolla ja lauma rauhallisena kuullessaan tutun äänen. Joiun avulla on voitu kertoa myös erilaisista arjen asioista; poroista, rikkauksista ja rakkauksista. Joikaaminen on ollut myös seurustelumuoto, sen avulla on vaihdettu kuulumisia. Mm. Nils-Aslak Valkeapää, Angelit ja Wimme Saari ovat tehneet joikua tunnetuksi laajemmin tuoden sen myös esiintymislavoille. Heidän esityksissään joiku on saanut modernimpia muotoja taipuen jazz- ja rocksovituksiin.
Luonnonäänien matkiminen on yksi saamelaismusiikin muoto. Erilaisten linnunäänien matkiminen, suden ulvonta ja tuuli soivat musiikin tavoin esim. joikutaituri Niiles-Jouni Aikion esittämänä.
Perinteisen saamelasimusiikin rinnalle on aikojen saatossa syntynyt uudempaa musiikkia, joka on kehittynyt ajan virrassa ja tavallaan vastannut ajan haasteisiin. Rokki on rokkia ja räppi on räppiä, mutta kun sitä esittää saameksi, on se vähemmistökulttuurin vaalimista ja edistämistä. Saamelaiset ja erityisesti saamelaisnuoret tarvitsevat ikiomia idoleitaan. Kun näkee, että saamenkielinen rockyhtye saa hyvä vastaanoton myös muualla, kuin omalla kotiseutualueella, sillä on suuri merkitys. Se on osana vahvistamassa saamelaista identiteettiä laajemminkin.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Linja-autot Saariselälle pohjoisliittymän kautta
Linja-autoliikenne Saariselälle kulkee aina pohjoisen, Nesteen kohdalla olevan liittymän kautta, tulipa auto sitten etelästä tai pohjoisesta.
Linjaliikenteen autot kiertävät keskustan myös aina samaa reittiä: kirkon kohdalla olevan liikenneympyrästä Riekonlinnan ohi, sitten Tunturihotellille, tämän jälkeen kylpylähotellille, sitten Kuukkelin liikenneympyrästä Siulan ohi takaisin nelostielle.
Kaikki keskustan linjaliikenteen pysäkit ovat yhdellä ja samalla puolella tietä. Tässä järjestelyssä on kuultu mm. alueen hotelleja: -Hotelleista tuli tietoa, että aikaisemmin kun pysäkkejä oli kahden puolen tietä, varsinkin ulkomaisilla matkailijoilla oli vaikea hahmottaa, kummalta puolen tietä tulisi nousta bussiin jotta pääsisi varmasti sinne minne oli menossa, kertoo maanrakennusmestari Kari Aalto Inarin kunnasta.
Nyt kun kaikki pysäkit ovat samalla puolella tietä kuin hotellit, pysäkki löytyy helpommin ja ulkomainenkin matkustaja voi varmistaa vielä kuljettajalta, minne bussilla pääsee.
Alueelle on myös rakennettu uusia pysäkkejä sekä parannettu entisiä.
-Uusia on on tullut kolme ja kylpylän kohdalla olevaa pysäkille on saatu lisää tilaa jatkamalla sitä, kertoo Aalto. Pysäkkejä on nyt kaikkiaan yhdeksän.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

GPLEMU on syntynyt!
Ivalossa on perustettu Suomen pohjoisin elävän musiikin yhdistys, joka kasteessa sai nimekseen PLEMU r.y. eli Pohjois-Lapin elävän musiikin yhdistys r.y. PLEMUn pyrkii yhdistämään mahdollisimman laajasti eri musiikkikulttuurin toimijat ja näin edistämään elävän musiikin tarjontaa ja kysyntää Pohjois-Lapissa. Tavoite on kaksisuuntainen eli ensinnäkin lisätä tapahtumia yhteistyössä julkisen sektorin, yritysten ja toisten yhdistysten kanssa, ja toisaalta tarjota yleisölle arvokkaita etuja. Tavallinen tapahtumakävijä voi liittyä kannatusjäseneksi ja saada näin lompakkoansa koristamaan PLEMUn jäsenkortin. Jäsenyydestä seuraa paljon loistavia etuja, kuten alennettuja pääsymaksuja. Yhdistys pyrkii myös tarjoamaan tässä pitkien välimatkojen maassa yhteiskyydityksiä tapahtumapaikoille. Lisäksi lisääntynyt ja monipuolistunut musiikkitarjonta tuo varmasti paljon jokaiselle musiikinharrastajlle, joka on tuntenut jäävänsä tyhjiöön. Innokkaimmat pääsevät myös varsinaiseksi jäseneksi. Varsinaisilta jäseniltä odotetaan sinnikästä vapaaehtoistyötä vastineeksi äänioikeudesta ja pienemmästä jäsenmaksusta. Jäsenmaksu on kannattajajäsenille 35€/v ja varsinaisille jäsenille 25€/v. Edellämainittujen etujen lisäksi pyrkii tukemaan nuorten ja vähemmän nuorten musiikkiharrastusta mahdollisilla koulutuksilla ja leireillä. Yhdistyksellä on myös oma Facebook ryhmä. Yhdistyksen hallituksen muodostavat Eetu Suominen (puheenjohtaja), Petri Saastamoinen (sihteeri), Mika Suomaa (varapuheenjohtaja), Katri Kittilä ja Heikki Nikula. Varajäseninä toimivat Ismo Mäkinen sekä Anna Näkkäläjärvi.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Saariselkä on taiteilijaperheen Vesan koti
Saariselän oma taiteilija Vesa Junttila syntyi Kittilässä todelliseen taiteilijaperheeseen. Isä, Einari Junttila, oli yksi ensimmäisistä lappilaisista taiteilijoista, joka saavutti laaja-alaista mainetta. Vesan sisko Terttu Junttila pitää nykyisin isän elämää esittelevää museota Kittilässä ja maalaa itsekin. Vesan veljen tytär Helena Junttila maalaa Sodankylän Askassa. Myös Vesan lapset ja lapsenlapset ovat joko musiikillisesta tai taiteellisesti lahjakkaita.
Vesa Junttila itse aloitti piirtämisen ja maalaamisen jo lapsena, koska se oli hauskaa. Isän saatua ajokortin hän kiersi Vesan kanssa Lapin luonnossa maalaamassa ja pitämässä näyttelyitä ulkomaita myöten.
Taideopiskelujen jälkeen nuori taiteilija asui mm. Pieksämäellä, mutta aivan 1990-luvun alussa Saariselällä luonto kertoi Vesalle, että hän oli tullut kotiin.
Saariselän luonto on aina kiehtonut taiteilijaa ja on suuri inspiraation lähde. Taidetyylit vaihtelevat, mutta aihepiiri pysyy samana. Sama palava halu maalaamiseen kuin lapsena on hänellä edelleen ja se onkin Vesan mielestä edellytys taiteen tekemiseen: -Tämä luonto satoine tuntureineen ja mukavine ihmisineen on se oikea juttu.
Vesa Junttila tunnustautuu kevätihmiseksi. Silloin luonto on kauneimmillaan. Hän kertoo kieltäytyneensä mm. tarjotusta matkasta oman näyttelynsä avajaisiin Amerikkaan kauniin kevätpäivän takia.
Tauluja Lapin luonnosta syntyy kylläkin ympäri vuoden, ”kun on vauhti päällä”, kuten Vesa Junttila lainaa isänsä sanontaa. Taiteilija käy usein kaamoksen aikana katsomassa aurinkoa Espanjassa ja Kreikassa, mutta sinnekin Lapin luonto matkaa mukana, sillä myös etelässä hän maalaa Lapin luonnosta otettuja aiheita.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Nutukas-hanke toivoo poron koipinahasta menestystuotetta
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Nutukas-hanke on kehittänyt koneen poron koipinahkojen kaavintaan yhteistyössä rovaniemeläisen Atol Avion Oy:n kanssa ja hankkinut kolmisyöttöisen vapaavarsiompelukoneen koipinahkojen ompelemiseen. Molemmat koneet sijoittuvat ja jäävät SAKK:n tiloihin, käsityöläisten ja opiskelijoiden käyttöön. Poron koipinahkojen muokkaamisen koneistamisen ja koneompelun kehittämisen tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia niiden taloudellisesti kannattavaan jalostamiseen.
Nutukas-hankkeessa on haluttu selvittää myös koipinahkojen soveltuvuutta erilaisiin ei-perinteisiinkin turkistuotteisiin ja koneompeluun. Siinä hanke on tehnyt yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa.
Hanke on toimittanut erän koipinahkoja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren yksikköön. Siellä ”turkislinjan” eli vestonomiopiskelijat ovat tutustuneet uuteen materiaaliin opettajiensa kanssa ja suunnitelleet niistä erilaisia tuotteita. Jotkut toteutettavista opiskelijatöistä tullaan näkemään Poro muotiin -hankkeen Porofashion-näyttelyssä Saamelaismuseo Siidassa ensi vuonna.
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA

Lehdessä myös mm.:
Kunnon varusteilla keväthangille
Lomavaihtelua Ivalon ja Inarin laduilta
Hei! Olen husky ja nimeni on Anju!
Suksimuseon näyttely uusittiin
Elämyksiä Lapista uudistaa Kultamuseon päänäyttelyn
Sudenpesä on Saariselän paras kämppä
Hiihtovaelluksen ytimessä
Moottorikelkkailun suosio kasvaa
Junioreille oma street
Saariselän ravintolat: Kansainvälistä paikallisesti
Pohjoiset luonnonmetsät ovat hiljaisuuden pyhättöjä
Free Notrh Wind vie keväthangille
LUE LISÄÄ SAARISELÄN SANOMISTA