Taas mie olin Lapissa

Jo vain se on hyvä olla etehlän ihmiselläki Lapissa. Mie aina ihmettelen Lapissa käyessä, kun kattelen noita mettän puita, että miten huohlimattomasti Luohja on asettanu net männyn siehmenet selälhen, kun net puut ovat kasuanhet juuret ylöskäsin ja sitten on viehlä oksatki menhet umpisolhmuun, kun net eivät ole tienhet että ovatko juuhria vaiko oksia. Eipä silti hyvän näköset net silti on kattella. Mieki olin Lapissa taas ja lähin Kiihlopäältä hiihtämhän Ahonpääle. Siinä mie Iykkäsin ajatuksissani suksea toista toisen ethen ja eikö vain riekko pöllähtäny lenthon siittä muutaman koiun juuhrelta ja mie pölästyn niin että meinasit tulla äitille likapyykkiä. Varhmaan kävi syän ainaki yhen tuuhman aataminomehnan yläpuolela. Jo vain sillä olisit Lapin ihmiset nauranhet . mokohmalle etehlänihmiselle. Se Riekko päästit vihiä oikhen ruman nauhrun , että: etehlän turisti heeh heh heeeii heh hee... Nauhravat net Lapin ihmiset muutenki kaiken maailhman turistile, kun net tuhertavat Lapissa. Metki turistit luulema olevamme jotakhi erinomasia olenthoja. Tuherrusta se tosiaan onkhi ei met ymmärretä mithän minkälaistha on niisä olloisa oikeasthi ellää. Vasitut asukhaat ovat aikojen kuluessa oppinhet tietämhän net konstit mitenkä täälä pärhjää parhaiten. Mutta onhan niistä turisteistaki jothain hyötyä , kun net tuohvat työtä ja vähin rahhaaki Laphin. Toisaaltha net ovat kyllä semmosia, että niile pittää rakentaa kaikenmaahliman hotellit ja muut, että taitaa sihen mennä enempi ko tullee . Niin mie olen aihna ajatelIu vaikka mieki olen vain samanlaihnen turisti ko net muutki. Suksi lautki pittää tehjä niin leviät että pyörryttää kattelha.
Kesällä kaikki polutki on merkittävä maahlatuilla paahluilla niin, että net paahlut ovat 10 metrin välhein etteivät turistit pääse eksymhän selhvältä polulta. No on seki toishaalta hyvä etteivä turistit tallo omia polkuja ympäri kaihrojaeivätkä pölättele poroeloa eikä lintuja pesimä aikhan. Sitäki mie olen ajatelIu , että onkhan Lapinmies vasite antanu niin ruman nimen kauhniile kurulIe , kun mie piän, että Rumakuru on ainakhi etehlän ihmisen silmissä Kauhniskuru.
Mutta kyllä Lapin mies on varhmasti oikeassa. Lapin ihmiselle se ruma onki varhmaan ihan eri asia ko etehlän ihmiselle. On se vain kauhnista kattella koko Lappi ja mie piän , että Kauhnispää on oikhen erikoisen kauhnista seutua. Mieki olen niin tykästyny Laphin että täytyy käyä useasti vuojessa kattomassa. Jo vain siinä saapi peltilehmä talloa tietä, kun joka reissulla tullee 3000 kilometriä. Tämäki minun kirjoitus vettää Laphin ko mie olen joskus asunu vähän aikaa Lapissa ja sillon mie tykästyn tähän murteeshen. En kyllä ole aihvan varmaa menneekö tämä läheskhän niinko kuulusi. Toimituksen väki saapi korhjata virheet. Aikaahan minulla on käyä Lapissaki kun olen jo eläke ukko ja samate on vaihmoki eläkkeellä.
Kesällä oikhen räkkä aikhan toivoisin Laphin oikeata turistirynthäystä, että turistitki saisivat kokea Lapin kesän ihanuuen kokohnaan kaikkine paarmoineen, sääskineen ja mäkäröihneen. Saisivat etehlän ihmisetki huitoa oikhen työkseen ei ainakhan kävisi aika pitkäksi, kun olisi jotakhi touhua. Lapin ihmisille pittää nostaa lakkia , kun jaksavat palhvella meitä turistia. Kaikkea hywää Lapin ihmisile . Niin ja palijon turistia että teilläki olisi työtä.

Toivoo yksi ethlän turisti Voitto Moilanen

Hiihtovaellus

Terveiset Jyrkkävaarasta!
Se on 7 kilometriä Suomu- ja Luttojoen haarasta.

Ollaan taas hiihtovaelluksella perinteisellä
ja sillä tyylillä tapaamme myös hiihdellä.

Harrimukan laavulla pidimme hieman taukoa,
ei näkynyt siellä ketään - ei Liisaa eikä Kaukoa.

Matka oli edennyt oikein hyvin,
jatkettiin matkaa nauruin hersyvin.

Liekö syy ollut tahdissa liian rivakassa,
kohta oli siderikko Eikan sivakassa.

Päästiin kuitenkin kämpälle seuraavalle
ja saatiin töitä suksen korjaajalle.

Pikkuviat ei meitä lannista,
apu löytyi Jounin leathermannista.

Hyvä tuli Eikan suksesta,
pieni ruuvi kun lainattiin eteisen uksesta.

Niin että hätäkö tässä!
Varsinkin kun mukana on kartta, kompasi ja geepeeässä.


Veijo Liikamaa

Hämeenlinnan Ladun naisten kirkkovenesoutajat ovat asettaneet kesälle 2008 tavoitteeksi parantaa aikaisempia sijoituksia ja soutuaikoja. He ovat todenneet maastohiihdonolevat soutajille hyvää talviharjoittelua. Etelän lumenpuute ajoi joulukuun alussa osan soutajista Saariselän ensilumen laduille. Olosuhteet olivatkin erinomaiset. Lunta riittävästi ja ladut hyvässä kunnossa. Pakkastakin sopivasti alle 10 astetta. Kuvassa ovat soutaja-hiihtäjät lenkkitauolla itsenäisyyspäivänä Suomen lipun vieressä toimineen veteraanihiihtäjä Jorma Heinäsen seurassa. Reippaat naiset ovat alhaalta ylöspäin Leena Sarva, Pirjo-Liisa Laine, Aili Jortikka ja Tuula Kuusinen.

Sylissä harmaan laakson keinun
 vaarojen käsivarsilla  kuuntelen

  Enkelten siipien havinaa
taivaan porttien huminaa
tuuli se vain on
silti uskon.

  Siipien höyhenuntuvaa
taivs päälleni pudottaa
lunta se vain on
silti toivon.

  Suo sisälleen sulkee viimeisen
eksyneen päivänsäteen
käärii roudan sisään odottamaan
sulattamaan talven sydämen

  Ikiroudan palsaa kannoin
valot sammutin
runon unohtua annoin
silti kannoin kipinää

  Suo sisälläni sulaa
mustaa routaa valo hyväilee

  Uskon rakkauden olevan
ylhäältä minua katsovan
tiedän toivon voittavan
pimeyden vasta alkavan
vielä joskus väistyvän
  tänään herään elämään
tänään tunnen
tänään olen.
tänään  runoilen.
  Hanna-Leena Talvensaari



Kaamossineä Saariselällä. Kuva Kalevi Rajala



Veturimiehiä Lutolla. Kuva Kalevi Rajala



Auringonlasku Ivalojoella kaamoksen lähestyessä. Kuva nimim. RSO



Hiihtokaveri. Kuva nimim. RSO





Hämeenlinnalaispariskunta palaamassa
pakkashuuruiselta saunalenkiltä,
Sirkku kuutamoladulta ja Markku Kiilopään lenkiltä.



Kohti uusia seikkailuja. Kuva nimim. Tunturituuli.



Totuuden hetki. Kuva nimim. Tunturituuli.


Lempeä tuuli,
suutele vielä kerran
tunturimännyt
Ruskan jälkeen
kuin hyvästit kesälle
ja jäähyväiset
väkevien laulujen maalle
valo valo
hetken rakkaa juo
ja kirkkaana kelot kohti sinistä
Vielä kerran leimahdan
kuin ruska
ennen valkoisten ratsujen saapumista
Tanssin tunturitanssin
riekkojen ja maahisten maasssa

Raimo Suikkari